perjantai 22. tammikuuta 2016

Nettishoppailun lumoissa

Oon viettänyt häähumussa ihan uskomattoman paljon aikaa eBaysssa, Wishissä ja Pinterestissä. Kokoajan tulee vastaan kaikkea ihanaa mikä täytyy saada, ja perustelen sen itselleni näin; Mitä aiemmin hommaan kaiken valmiiksi, sitä pienempi rahareikä odottaa lähempänä häitä.
Enkä oikeasti osta turhuuksia jotka ei miellytä 100%, vaan satun vaan kokoajan löytämään kaikkea minkä yksinkertaisesti haluan häihini. eBaysta tilatessa säästää Suomeen verrattuna huimia summia rahaa. Se ei tietenkään tue suomalaista työtä, mutta.. pyrin tukemaan suomalaisuutta ruokakaupoissa arjen valinnoilla.
Näillä perusteluilla, mähän periaatteessa vaan säästän kun tuhlaan, haha. Nyt muutamia kuvia häihin tilaamistani jutuista ja siinä sivussa pientä kivaa kotiinkin;
Just tippui postiluukusta eBaysta tilatut puiset kirjaimet yöpöydille. eBaysta 67 snt/kpl.


Vieraskirja tähän tapaan on mun wow-factor!
Tää on supersöpö vaihtoehto tavalliselle vieraskirjalle. Tilasin jo noi tähän tulevat sydämet eBaysta (1,30/100kpl) mutta kehys jäi mietityttämään. Se pitäis varmaan tehdä itse että saisi just oikean paksuisen välin pudotettaville sydämille, ettei ne mene päällekäin. Jään pohtimaan tän totautusta. Jos ei onnistu, niin voihan ne puiset sydämet maalata meidän väriteemaan sopiviksi ja tehdä niistä vieraille nimikyltit pöytiin.
Kuva Pinterestistä
Tällaisilla ajattelin yllättää mun miehen ensi vuoden ystävänpäivänä. Tai vaihtoehtoisesti meidän 5-vuotispäivänä 13.3.2017. Silloin vajaa 5 kk häihin.
Hänelle sama vaaleanharmaana. Voi suloisuutta!<3

Nämä siis eBaysta yht. melkeen 50€, huh..
Mutta kerran se vaan kirpasee. Ehdottomasti hintansa arvoiset. Molemmat tykätään pitää kylmällä rentoja collegepaitoja, ja mikä ois ihanampi teksti niihin kuin ko.? Ei mikään.
Ja näitähän tosiaan saa käyttää vasta naimisiin mentyä. Tulee söpöt huomenkuvat nää päällä. Ellei heinäkuussa ole ihan liian kuuma näille, ainakin sen hetken saa olla päällä ja sen jälkeen > forever and ever!


Tää kestokimppu lähti tilaukseen, pitäis tulla ensviikolla! Ihan mun näkönen, en malta oottaa! Wishistä 10,45€.
Kaasoille oon tilannu kimppujentekoainekset; saavat tehdä itse omat kimppunsa niistä. Itse kokeilin jo eikä hermot ja luovuus riittänyt siihen, heh. Onneksi toisella kaasolla kokemusta kimppujen teosta omista häistään.
Heidän kimppuihinsa tulee valko/vaaleanpunainen ruusumix ja varmaan valkoinen varsi.
Tällaisen koristeen tilasin vielä omaa kimppuani koristamaan. 1,90€ posteineen Wishistä.

Näitä ihanuuksia ei ole vielä tilattu ja hintakin tais olla kahdenkympin yläpuolella. Onhan tässä aikaa. Mutta eikö oo ihanat!? Tahdon.


Kimaltelevia unelmia

Paljon muutakin on siis tilailtu, tuossa ihan vain pari niistä. Seuraavaksi aika Pinterest -helmille, ekana nää pöytänumerot. Nää on aivan ihanat! Ajattelin etsiä puisia numeroita (sain vinkin, että Prismasta voisi löytää) ja liimata niiden päälle  Sinellin hopeaa glitteriä.



Tää Pinterestin kuva oli vain aivan pakko jakaa. Just tältä haluaisin mun hääpäivän näyttävän. Kaasoilla kauniit, näyttävät, maxipituiset glitteriset (kuvasta poiketen hopeiset) mekot ja kauniit vaaleat kimput blingillä. Just perfect!

Tällaiset kynnet on saatava. Ihana ajatus toi vasemman nimettömän I do. Tosin haluan pidemmät kynnet. Voisin ostaa kaupasta tavalliset tekokynnet ja lakata hempeän vaaleanpunaisella, lisätä timantteja ja kokeilla eyelinerilla tota I do tekstiä. Näistä voiskin tehdä lähiaikoina koevedoksen.
Kuva Pinterestistä

Siinä olikin sitten taas muutama vaaleanpunainen ja kimalteleva asia mun ajatuksista heitettynä kuviksi ja tekstiksi. Huomenna toisen kaason kanssa Love Me Do - Erilaiseen häätapahtumaan Helsingin Kaapelitehtaalle, en malta odottaa! Sieltä varmasti juttua huomisessa postauksessa.

With love;
Wifey-to-be

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

THEY SAID YES!


Molempia kaasoja on nyt kysytty tehtäviin ja molemmat vastasivat myöntävästi, kostein silmin.<3
Samoin suostui toinen bestmaneista, toista ei mies ole vielä ehtinyt nähdä. Eilinen venyi toisen bestmanin ja kaason luona yömyöhään saunoen ja häistä höpisten.

Eikö ookki mageet noi pullot!? Mies teki itse kuvanmuokkausohjelmalla niihin etiketit, tuli niiin siistit, huh!
Kaasosormus on Swarovskin. Toivon, että sitä pidetään sitten hääpäivänäni.


"I already found my man, but I still need my girls. Will You be my Maid Of Honor?"

Tällaisissa koristelluissa bokseissa kaasolahjat lähti matkaan.

Moni kukka päältä kaunis... Muttei päällä?


Toisen kaason kanssa tuli myös kirppisteltyä.
Oli muuten jännä, kun selitin hänelle automatkalla kirpparille, millaisen mekon haluaisin hääjuhlien jatkoille. Varsinainen häämekko on siis tiukka merenneitomalli, jolla ei todellakaan jorata! Jatkomekoksi haluan valkoisen, lyhyen, tyköistuvan mekon blingillä.
Kuin taikaiskusta, samantapainen mekko kantautui kaasoni silmiin kirpparin alkupäässä ja vieläpä oikeassa koossa! Olin varma tämän olleen kohtalon sanelemaa. Jännittyneenä ja suurin odotuksin mentiin sovittamaan mekkoa, kunnes tajusin sen tosi huonoksi malliksi mulle. Yläosa oli aivan täydellinen ja sopivan tiukka sekä erittäin kauniisti timantein kirjailtu, mutta tyllinen alaosa ei laskeutunut yhtään niin nätisti. Näytin todella leveältä, eikä mulla edes ole leveä lantio.. Noh, ehkä tää oli vaan muistutus mulle, ettei pidä ostaa sikaa säkissä. Olin nimittäin suunnitellut tilaavani jatkomekon jostain nettikaupasta halvalla, mutta selvästikin kannattaa ennemmin mennä kokeilemaan  ja sovittelemaan johonkin ennen ostopäätöstä.

Tässä siis mun ihannemekko jatkoille.


Ei kirpparireissulta onneks tyhjin käsin lähdetty; Matkaan tarttui pari uudenveroista juhlavampaa paitaa, pieni aaltomalja ja soma pitsireunainen ruukku.

Myös Confetissa tuli pistäydyttyä. Rakastuin noihin vaaleanpunaisiin timantteihin ikihyviks!<3
Muffinivuoat lähti jo mukaan, mutta timskuja ei voinu vielä ostaa, päiväys ei riittänyt. 99% varmasti palaan hakemaan sitten lähempänä häitä.
Siinä kaikki tältä illalta!
Kauniita unia, ruusuisia kuvia!

Wifey-to-be

maanantai 18. tammikuuta 2016

Sähkettä ja säihkettä!


Kiitos kaikille ihanille, kivaa kuulla uusista seuraajista! 

Heti alkuun vähän fiilistelyä Helsingin Wanhan Sataman lauantaisista häämessuista

..And there we go!

Ostin siis liput messuille sekä itselleni, että toiselle kaasolleni. Kuvassa kaasoni pitelee lippuja innokkaissa ja odottavaisissa fiiliksissä.
Ihan ekaksi sisään astuessamme kaasoni tokaisi osuvasti; "Onks nää sittenki bileet?" Ja kyllä, voin samaistua tuohon pohdintaan! Sisälle mennessä korvamme valtasi menevä musiikki, melkeimpä klubimainen jumputus. Ovella oli sisäänheittäjä, ja sisällä vielä erikseen kohteliaat tervehtijät, sekä lipunmyyjät. Henkilökuntaa riitti, kasvoilla näkyi pelkkiä hymyjä, kaikki tuntuivat olevan hyvän musiikin myötä kunnolla fiiliksissä.
Kaasoni sanoja jälleen lainatakseni; " Miks tänne on palkattu superkomeita miehiä tervehtimään, ai sikskö, että naimisiin menevät naiset hairahtais? Sikskö täällä on myös asianajotoimiston ständi?" Haha, näistä pohdinnoista siirryimme peremmälle, jossa vastaan tuli toinen toistaan houkuttelevampia pöytiä täynnä erilaista hääkampetta; koristeiden näytteilleasettajia, kortti-ideoita, kattausvinkkejä, kampaamotuotteita ja vaikka mitä! Pakko oli melkein kaikissa pisteissä käydä ihastelemassa ja hypistelemässä. Tässä kuvia muutamista, jotka erityisesti miellytti:



Oli pompompajaa (Oisittepa ollu näkemässä meidän pompomien lopputuloksen! Haha, vielä pitää "vähän" harjotella!), kuppikakkujen kuorrutusta ja korttien koristelua läpinäkyvällä musteella, silikonimuottikuvioilla ja glitterillä. Tästä innostuneena ajattelin käydä Sinellistä ko. hopeaa glitteriä muutaman purkin!
Ja  oikeassa yläkulmassa oleva kuva timanttivyöstä, Ah! Mä niin rakastan strasseja ja säihkettä! Pure perfectness. Harvoin näkee suomessa noin leveitä ja omalla tavallaan rohkeita timanttivöitä, se tyyli jää valitettavan usein Jenkkeihin.

- Glitter - There's Never enough! -

Tämän kuvan mekko sopisi täydellisesti kimallusta rakastavan morsiamen talvihäihin. Kuvasta ei huomaa samalla tavalla kuin livenä, mutta puvun yläosa oli matta ja alaosa säkenöivää tylliä.

Kuppikakkujen koristelun tarjosi Farmor's. Tähän aiheeseen paneudun mielenkiinnosta ammattiini vähän tarkemmin.
Erilaisia koristeita oli ihan kiitettävästim vähän joka lähtöön. Itse kiinnyin eniten kuvassa näkyviin pinkkeihin helmiin. Niistä puskee läpi nykymaailmaan sopiva metallinhohto ja tyylikkyys. Olen kuitenkin enemmän maalaisromanttinen tyyppi, joten todennäköisesti meidän karkkibuffetin kuppikakuissa tullaan näkemään ennemmin ihan mattapintaisia, vauvanvaaleanpunaisia koristehelmiä näiden sijaan.


Pakko myös muuten kehua erästä trioa, jonka demoja pääsimme kuuntelemaan. Trion nimeä en valitettavasti muista, mutta sen naislaulajalla oli aivan uskomattoman kaunis ja heleä ääni! Mieshenkilö laittoi korviini kuulokkeet ja samantien alkoi soimaan Johanna Kurkelan Rakkauslaulu. Valehtelematta pidätin kyyneliä ja siirsin kuulokkeet kaasoni korviin. Ihan mieletön tulkinta, jäi ehdottomasti kylminä väreinä sekä yhtenä kohokohtana mieleen!


Tässä mitä messuilta tarttui mukaan kotiin. Pari I love you -ilmapalloa ostin juhlamaailman pisteestä, muu on ilmaistavaraa. Häälehti (jonka luin kerralla kannesta kanteen), Lumoavan heijastin, tuotenäytteitä ja karkkia, sekä omatekemä pompom (onnistuneempi puoli ylöspäin kuvattuna) Hahah.


Let's count some sheeps, before this girl sleeps

On myönnettävä, että kirjoitin nää tänpäiväset jutut jo toistamiseen, sillä ensimmäinen versio tästä tekstistä vaan katosi taivaan tuuliin. Pikkasen otti päähän, mutta aika hyvin muistin jutut ja kirjotin uudelleen. Täytyy vaan myöntää itelleen että on vielä ihan alottelija näiden blogikirjoitusten ja koko bloggerin käsittelyn kanssa. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa..
Kello on enivei tapahtuneen johdosta jo ihan liikaa, melkein ollaan jo huomisen puolella, joten jätän aiemmassa kirjoituksessani lupaamat tämänpäiväiset kaasojen ja bestmanien kosiskelut suosiolla huomiselle. Siitä tulee takuuvarmasti jännittävä ja idearikas päivitys, pysykää kuulolla!


Good night, sleep tight!

With all my love;
Wifey-to-be

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Unelmia & Häähommia

Ensiaskeleet..


Jo jonkin aikaa on tuntunut siltä, että on haluan jakaa ajatuksiani todella läheltä pintaa blogin muodossa. Mulla on palava intohimo ja suuri kunnia kirjoittaa, kuvata, seurata ja elää aihetta; HÄÄT

Mikä voisikaan olla ihanampi aihe kirjoituksille kuin omat häät. Jokaisen naisen päivä prinsessana. Päivä, jolloin saa virallisesti sen oman unelmien prinssin, päivä onnenkyynelille, päivä puhtaalle rakkaudelle. Ja kaiken lisäksi siitä saa tehdä juuri omannäköisensä; toteuttaa jo lapsena päätetyt hattaran väriset ruusuiset unelmat. Tosin silloin sulhasen paikalla taisi olla Barbien Ken, hah. Jotain perää siinäkin haaveessa kuitenkin oli; tuleva aviomieheni on komea ilmestys tummine piirteineen ja oliivin värisine silmineen.

Siinä oli alkuun vähän johdantoa hääblogini suunnasta. Toivottavasti mahdollisimman moni hääihminen ja kanssamorsian tulee blogini kautta lukemaan ja näkemään asioita mun silmin. Vastaavasti haluan alkaa lukemaan ja seuraamaan aktiivisemmin myös muiden blogeja.
Olen kirjoittanut nuorempana paljon tarinoita ja runoja, joten äidinkieli on aina ollut mulle tosi tärkeä oppiaine, kirjat tosin ei. En ikinä ole ollut mikään lukijatyyppi, ja lukemieni kirjojen määrän voi laskea yhden käden sormin.
Kirjoittaminen sen sijaan antaa mulle jotain, ei sitä osaa selittää. Osallistuin nuorena muutamiin kirjoituskilpailuihin hyvällä menestyksellä; voitin joistain jopa pääpalkintoja. Kirjoitin aktiivisesti ajatuksiani myös runomuodossa ylös, niin iloista kuin suruistakin. Jos löydän tuon vihon jostain, voin (mahdollisesti) jakaa kirjoittamiani runoja kanssanne. Mulle aforismit, runot ja laulujen sanat on todella tärkeitä omalle kohdalle osuessaan, joten niitäkin täällä varmasti tullaan näkemään.

Wifey-to-be & Hubby-to-be

Olen pian 23-vuotias nuori nainen Helsingistä. Vanhempani muuttivat aikoinaan Helsinkiin Pohjois-Karjalasta, ja se kuulemma kuuluu aksentistani.
Ammatiltani kondiittori, tällä hetkellä työtön joten kaikki vapaa-aika tahtoo kulua häiden suunnitteluun. Olin juuri 2,5 vuotta töissä ranskalaisessa konditoriassa työskennellen kansainvälisten ihmisten kanssa työkielenä englanti, joten vieläkin meinaan puhua finglishiä välillä. Ainakin ajattelen usein englanniksi ennemmin kuin suomeksi, joten älkää ihmetelkö kun tännekin varmasti niitä englanninkielisiä sanoja mahtuu.

Mutta siis, tapasin tulevan mieheni yhteisten kavereiden kautta vuoden 2012 tammikuussa. Meillä synkkasi heti erittäin hyvin ja päädyimme seurustelemaan 13.3.2012. Hänessä oli heti sitä jotain. Sen jälkeen jokainen 13. perjantai on ollut mulle ihan jotain muuta kuin huonon onnen päivä. Yhteen muutettiin noin vuosi seurustelun alettua ja kihloihin mentiin 1.6.2014 vihdoin ja viimein - selvennys: Oltais menty paljon aiemminkin mutta aina tuli este. Kesän 2013 aikana tuntui että kaverit kihlautui oikeen kilpaa, niin ei haluttu samaan aikaan kihlautua ja sitten syksyllä mun tuleva sister-in-law kihlautui, joten annettiin vielä ajan kulua. Tässä välissä otettiin vasemman käden keskisormiin love -tatuoinnit. Ajateltiin, että ne näyttää tosi kivalta sitten kun viereisessä sormessa kimmeltää sormus.
Seuraavan vuoden alkukeväällä tuleva mieheni laittoi yhtäkkiä Youtubesta Bruno Marsin Marry you -biisin soimaan katsoen minua rakkaudentäyteisin silmin - tiesin, että tästä alkaa taas kihlaushuuma. Alettiin sitten yhdessä miettiä näitä asioita ja tuumattiin että kyllä me nyt mennään hetimmiten kihloihin. Sekin sitten kuitenkin estyi - mulla oli niin paha allergia koivun siitepölystä koko kevään ajan, ettei haluttu pitää kihlajaisia kun tuleavan morsiamen nenukki ja silmät punotti non-stoppina.
Meille molemmille kihlajaisjuhla oli siis ehdoton kun molemmat ollaan innokkaita juhlien järjestäjiä. No - käytiin kuitenkin siinä kevään edetessä jo sormusostoksilla ja sormuksiin kaiverrutettiin päiväys 1.6.2014. Häistä ei kihlauksen aikana ollut vielä tietoakaan. Haluttiin vaan olla yhdessä ja se tuntui niin hyvältä, paremmalta kuin mikään muu. Oltiin umpirakastuneita, ihan niinkuin vieläkin. Meillä ei ollut kiire mihinkään.

Samana syksynä hankittiin ihana, täydellinen, kauan odotettu pieni musta Pomeranian -koiranpentu joka nimettiin Luna Auroraksi. Luna on meidän todellinen pieni aarre, en voisi enää kuvitellakaan elämää ilman Lunaa. Luna teki meistä perheen.


















Miksi 2017?

Olen aina jostain syystä haaveillut häistä 2017. Seitsemän on mun onnen numero, syntymäpäiväni numero sekä nimipäiväni kuukauden numero. Se on aina ollut mulle tärkeä numero.
2017 vuonna olen aikuinen, 24 vuotias nainen mutten vielä lähellekään kolmekymppinen. Se ikä + naimisiinmeno tuntuu hyvältä yhtälöltä. Elämä edessä; teinivuodet takana. Mieskään ei vielä silloin ole ehtinyt täyttää kolmeakymmentä ja se on jotenkin vaan kiva juttu; Ollaan vielä "Young couple".
Hääpäiväksi olisin halunnut 7.7.2017, muttei se ole mahdollinen, koska sattuu olemaan kyseisenä vuonna perjantai. Haluttiin häät ehdottomasti heinäkuulle, joten vaihtoehdoiksi jäi joko 1.7, 8.7, 15.7, 22.7, tai 29.7. Haluttiin pysyä kuun alkupuolella, ettei sää mene tukahduttavan kuumaksi elokuuta lähennyttäessä, joten päätettiin suureksi päiväksemme 1.7.2017, joka on samalla rakkaan yhteisen kummityttömme 3-vuotis synttäripäivä. Mielettömän ihanaa ajatella, että hänkin varmaan muistaa sitten aina kummitädin ja -sedän vihkipäivän.<3

Loka-marraskuusta asti olen intoillut häistä, ja ajatellut asiaa vakavammin. Rakkaani ilmoitti marraskuussa, että hän haluaa ostaa mulle joululahjaksi unelmieni hääpuvun, jota olin ihaillut eBayssa. Silloin tajusin, että tästä kaikesta todella tulee totta puolentoista vuoden päästä.
Vaikka mekko tilattiinkin riskillä eBaysta, (ei ollut hinnalla pilattu), se vastasin hyvin kuvaa ja istui täydellisesti. Tilasin omien mittojeni mukaan (Suosittelen kaikille. Älkää käyttäkö myyjien ehdottamia valmiskokoja!) Eli rohkeasti vaan tilaamaan, jos tuntuu siltä että Se Oikea kolahtaa vastaan nettikaupassa!

Tässä The Dress (Kuva eBaysta)




















Blogin nimi juontaa yllätys yllätys; Leevi and the Leaving'sin kappaleeseen Unelmia ja toimistohommia. Se kappale sopi tähän erityisen hyvin, koska on meille tärkeä ja muistuttaa seurustelun alkuajasta. Sitä kuunneltiin useinkin yhdessä, syystä unknown.
Muita meille tärkeitä kappaleita on ihan ykkösenä Chris Medinan What are words, ja itseasiassa blogin nimeksi piti tulla ensin juurikin What are words?, joka on mun mielestä aika hyvin kysytty kun alkaa tarkemmin pohtimaan. Se nimi oli kuitenkin jo varattu. Kappaleen koskettavuus on jotain niin aitoa ja syvää, huh.. Muistan, kun kuunneltiin sitä aina autossa ja pussailtiin. Tuleva mieheni lauloi mulle aina biisin loppulauseen; I'm forever keeping my angel close. Näistä syistä tulevaa häävalssia ei tarvinnut kauaa miettiä; se tulee olemaan ko. kappale.
Johanna Kurkelan rakkauslaulukin on meille mielettömän tärkeä, mutta se tuntuu olevan jokatoisen suomalaisen häävalssikappale, joten halusimme valita jonkun muun. Itseasiassa pyysin Johannaa häihimme esiintymään, se merkitsisi meille enemmän kuin mikään muu, mutta hän ei ole vastannut. Kiirettä varmasti pitää ja ymmärrän täysin, jos hän ei kerkeä tulla/ voi luvata mitään.
Jokatapauksessa, ajattelin tukea jotain opiskelijaa ja kysyä lähempänä häitä Sibelius-lukiosta, olisiko joku heleä- ja korkeaääninen, laulava ja pianoa soittava tulevaisuuden lupaus kiinnostunut tulemaan häihimme soittamaan pianoa (juhlasalin lavalla on iso piano) ja laulamaan mm. Johanna Kurkelaa sekä muita meille tärkeiden artistien biisejä. Se olisi ihan mieletöntä, livemusa on aina livemusa.

Juhlapaikalla on siis käyty ja se on varattu, Sipoon Hindsbyssä sijaitseva Byagården. Se tuntui heti hyvältä paikalta mm. oman rauhan takia. Pihaa ympäröi muhkea kuusiaita ja lähellä ei ole naapureita, joten juhlia saa vaikka aamuun asti. Lisäksi siellä on
tilava keittiö joka on meille ehdoton; halutaan tehä kaikki ruoat itse omalla porukalla. En malta odottaa, että päästään tulevana kesänä katsastamaan paikka kesäkunnossa!

Huh, tulipa kirjoitettua pitkä avausteksti. Tässä oli varmaan ihan tarpeeksi juttua blogin avaukseen ja esittelyyn. Häät 2017 - täältä tullaan kovaa vauhtia!

Pysykäähän kuulolla; seuraava postaus heti huomenna ja se koskee ainakin osin eilisiä häämessuja Helsingin Wanhassa satamassa, paljon kuvia tiedossa, sekä jännittynyttä pohdintaa läheisten pyytämisestä kaasojen ja bestmanien tehtäviin!

With love;
Wifey-to-be