Näytetään tekstit, joissa on tunniste morsian. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste morsian. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. marraskuuta 2016

Vessakorit

Rakastan yksityiskohtia. Kaikkea pientä räpellystä ja nypläämistä, ah, niin mun juttu. Omat häät on paras mahdollinen tilanne suunnitella ja toteuttaa kaikkea mahdollista pientä ja ihanaa, omannäköistä härpäkettä, joka vaan mieleen juolahtaa.

Juhlapaikkamme vessoihin ei mahdu (onneksi) suuria vessakoreja, joten säästetään siinäkin kun niistä tulee vain pienet, somat. Ties mitä kaikkea ostaisin niihin tilan ollessa rajaton!

Olen laatinut alustavan listan naisten vessakorin sisällöstä:

  • Topsipuikkoja sydämenmuotoisessa rasiassa (hankittu jo)
  • Hiuslakkaa (hankittu jo)
  • Läpinäkyvää kynsilakkaa (hankittu jo)
  • Mustia- ja läpinäkyviä sukkahousuja
  • Siteitä ja tamponeja söpöissä rasioissa
  • Laastareita
  • Joku makeanraikas Edt
+ Kaasoille ja bestmaneille johonkin yhteiseen jemmaan Buranaa ja närästyslääkettä, jottei lapset nappaa niitä itse vessakoreista.

Miesten vessakorin sisällöstä mulla ei ole hajua, se on ainoita asioita häissä, jonka mies halusi ottaa omalle vastuulleen. Voisin siis kuvitella sinne tulevan kortsuja, jallua, dödöä.. Ehkä mä tuun vielä auttamaan senkin kanssa, ihan vaan vähän t. kontrollifriikki♡

Tälläiset tuli väsättyä eräänä iltana. Nää tulee vessoihin joko kehyksiin, tai sitten peilin kulmaan tulosteina. Mun mielestä näistä tuli tosi hyvät. Ps. Jos joku muistaa meidän piiloteeman, huomatkaa, miten se esiintyy ovelasti myös tässä miesten vessakori-infossa  ;)

Tuleeko teille mieleen muuta tärkeää, jota vessakoreissa on oltava? Kuinka moni muu aikoo toteuttaa vessakorit?

With love;
Wifey-to-be

lauantai 15. lokakuuta 2016

Unesta totta - Musiikkivalinnat




Musiikki on mulle ensiarvoisen tärkeä asia elämässä. Kaikista niistä kauniista sanoista ja tulkinnoista nauttiminen, niissä hetken eläminen.. Se kaikki on vaan jotain niin suurta. Olen toiminut karaokejuontajana muutamia satunnaisia kertoja, ja mulle on sanottu että elän ja tunnen musiikin kautta. Totta se on. Musiikki määrittää fiiliksen tilanteessa kuin tilanteessa.

Olemme tulevan mieheni kanssa sopineet kirkkoon sisääntulomusiikiksi uruilla soitettavan Prinsessa Ruususen, mutta poistumismusiikki on tuottanut päänvaivaa. Noh, viimeyönä kävi sitten läpimurto!
Näin unta hääpäivän kirkkotilanteesta:

Unessakaan ei oltu vielä keksitty poistumiskappaletta. Papin puhe alkoi mennä loppusuoralle ja mietin edelleen hikihatussa vaan mikä poistumiskipaleeksi. No, puheiden loputtua mä sitten sanoin paniikissa kanttorille että soittaa Johanna Kurkelan Rakkauslaulun uruilla.

"Kauan sitten, jotenkin.
Tuntematta aavistin.
Että illan harmaassa,
Tulet vastaan pelotta.
Jos joskus pimeässä yksin seison,
ja liekki sammunut ja kylmä on.
En tiedä voiko sitä eloon saada kukaan toinen."

Thats's it! Miten ihmeessä ei ollut aiemmin tullut mieleen. Biisi on erityisen tärkeä mulle ja kullalleni suhteen alkuajoilta, kappaletta tuli kuunneltua ja paljon. Miltähän se kuulostaa urkusäestyksellä? En löytänyt youtubesta videota, mutta olen varma että kappaleen on tarkoitus soida kirkossa hääpäivänämme. Ihanaa, kun asiat alkaa loksahtaa paikoilleen! En malta odottaa kevättä, kun kanttorille saa laittaa musiikkitoiveita sähköpostitse.

Lisäksi mieheni serkku, korkeaääninen neitokainen, on luvannut esiintyä kirkossa pyynnöstäni. Hän esittää pianosäestyksellä Laura Voutilaisen kappaleen "Vuoksi sun". Hän kysyy vielä siskoaan mukaan laulamaan ja jos tämä lähtee, olen varma heidän kuulostavan yhdessä enkelikuorolta.

"En kyyneleitä mä tänään peitä.
Poskillain kuin timantit, on onnenkyyneleet.
Sain sulta kaiken, oon tänään nainen.
Onnellinen hehkusta tän suuren rakkauden.
Valloitan maailman vuoksi sun"

Lisäksi haluan kanttorin soittavan ja laulavan koskettavan kappaleen Jarmo Portaankorvan "Enkelin rukous". Kappale on virsityylinen, kannattaa katsoa youtubesta, älyttömän ihana ja voimakas kappale, rakastan sitä kerta toisensa jälkeen aina vaan enemmän.

"Oi Isä anna heille voimaa välittää.
Tahtoa ymmärtää, tukea omaa ystävää.
Suo heille koti, jossa toinen kannattaa, kun toinen uuvahtaa,
niin että rakkaus siellä aina elää saa."

Häävalssimme tulee olemaan meille maailman tärkein laulu, Chris Medinan What are words?
Tätä valintaa ei tarvinnut hetkeäkään miettiä, se on ollut jo molemmilla tiedossa alusta asti, että kun naimisiin mennään niin tämä se on.

"And I know an angel was sent
Just for me an I know I'm meant
To be where I am and I'm gonna be.
Standing right beside her tonight,
And I'm gonna be by your side.
I would never leave when she needs me most.
I'm forever keeping my angel close."

Tuosta Prinsessa Ruususesta vielä sen verran, että mulla tulee siitä se hääfiilis. Kaunis kirkko, ilmassa jännittyneet fiilikset, ovet aukeaa ja Prinsessa Ruusunen raikaa komeasti soivien urkujen  säestämänä, nään rakkaan mieheni. Siinäpä ne, kaikki ainekset onnenkyynelille.

Mitä kappaleita muille on tulossa kirkkoon sisääntulo- ja poistumismusiikeiksi? Onko jollain jotain erikoisempaa musiikkia?

With love;
Wifey-to-be

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Kun kaikki suunnitelmat menevät uusiksi

Joo, otsikko kertoo jo paljon. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään negatiivinen muutos, ainakaan enää ajatukseen totuttuani.


Saimme Sipoon kirkon nimittäin vasta iltapäivälle kello viideksi.
Soitin kirkkoherranvirastoon heti kello 9:00, jolloin ulkopaikkakuntalaiset saivat soittaa ensikesän varauksistaan. Jouduin jonossa viidenneksi. Odottelin reilu puolisen tuntia linjan toisessa päässä, kunnes vuoroni koitti. Jännitin, onko suositulla 1717-päivällemme enää yhtään vapaata vihkiaikaa jäljellä, koska Sipoolaiset olivat siis saaneet varailla aikoja jo kuukauden ajan. Onnekseni löytyi yksi ainoa vapaa aika, kello 17 ja sen otin. Nyt meillä siis tulossa häät 1.7.17 klo 17. Liekö kohtalolla ollut sormensa pelissä?


Sipoon uusi kirkko on STUNNING. Ei sanat riitä kuuvaamaan tämän kirkon komeutta. Olen enemmän kuin onnellinen saadessani sanoa Tahdon juuri tässä kirkossa. Kirkkossa on istumapaikat yli tuhannelle hengelle ja se on niin suuri, ettei mahtu kokonaan valokuvaan, kuvassa vain murto-osa kirkosta.


Olin aina haaveillut aamupäivällä alkavista häistä, vaan toisin kävi. Meillähän on myös varattuna Helsingin keskustasta Vanha kirkko kello 12, mutta aion perua sen varauksen. Siitä vinkiksi Helsingin morsioille jotka ko. kirkosta haaveilleet - mutta jääneet ilman aikaa! Meillä on Sipoon Byagården juhlatilana, joten vihkiminen ensin Helsingissä tuottaisi ongelmia etenkin autopaikkojen saamiseen keskustasta, koska olen varma vieraidemme kulkevan jokatapauksessa autolla. Vihkiminen Helsingissä saa siis jäädä. Varaamani Sipoon uusi kirkko on vain kolmen minuutin ajomatkan päässä juhlapaikastamme, eli täydellisellä etäisyydellä: Pääsemme koko poppoo kirkolta ripeästi aloittamaan itse hääjuhla.
Olen tajunnut, että vaikka häät ovat miestäni ja minua varten - niin eivät ne ole kuitenkaan. Häät on suurilta osin vieraita varten ja kaikkien ikimuistoisen päivän aikaansaamiseksi iltajuhla on aivan mahtava ratkaisu. Sain facebookin hääryhmissä asiaa "ääneen" pohdittuani litanjan loistavia syitä iltajuhlan kannattavuuteen;

-Kukaan ei pitkästy päivän aikana.
-Ehdimme ottaa hääkuvat rauhassa ennen kirkkoa, jolloin pääsemme itsekin siirtymään juhlapaikalle suoraan kirkolta.
-Kaikki ehtivät laittautua rauhassa.
-Saa nukkua pitkään hääaamuna ja täten (toivottavasti) välttää silmäpussit, haha.
-Ehtii laittautua kaikessa rauhassa.
-Pieni budjettimme kiittää, kun vieraille ei tarvitsekaan tarjota alkupaloja eikä niin suurta ruokaa kuin olisimme tarjonneet aiemmalla aikataululla.
-Vieraat eivät lähde juhlista aikaisin, vaan juhlat jatkuvat myöhempään.
-Aikuiset ehtivät hyvin viedä lapsensa hoitoon, mikäli eivät aio ottaa heitä mukaan juhliin.
-Suunnittelemani kynttilöiden ja tähtisädetikkujen poltto on näyttävämpää illan pimetessä.

Syitä on vaikka kuinka paljon. Mieheni on todella innoissaan iltajuhlasta ja alan kyllä minäkin olla. Olin tosin laatinut jo hääohjelmat ja menut, jotka pitää tehdä uusiksi. Ohjelma tietysti kapenee jonkinverran eikä kaikelle riitä aika, mutta olen jokapäivä varmempi, että näin oli tarkoitettu. Olemme rahaongelmien takia olleet erittäin huolissamme häistä, pitääkö ottaa laina vai pystymmekö säästämään. Iltajuhlan ansiosta budjetti pienenee. Olen enemmän kuin onnellinen.

Onko muille tulossa myöhempää vihkimistä? Olisi tosi kiva vaihtaa ajtuksia iltajuhlista. Lisäksi, jos jollain on ehdottaa kauniita kuvauspaikkoja Sipoossa, niin otan ehdotuksia mielelläni vastaan!

With love;
One happy wifey-to-be

Carpe Diem


Allaolevat kengät bongattuani tiesin että tässä ne on. Kaikki aiemmat haaveet kengistä ja niiden tyypistä jäi taakse. Nää on vaan ihan täydelliset. Näissä on samanmuotoiset kivet kuin hääkaulakorussa ja -korviksissani. En aiemmin ajatellut hommaavani vaaleanpunaisia kenkiä, mutta tajusin niiden mätsäävän kimppuun lähes täydellisesti ja siitä se ajatus sitten lähti. Ainoa huoleni oikeastaan on se, tarttuvatko "timantit" mekkoon. Noh, se selviää vaan sitten kokeilemalla. Kengät siis ebaystä, eli viimeisestä paikasta, josta ajattelin tilaavani korkokengät tärkeimpään päivääni; Kaverini tilasi ebaysta kiinakorkkarit, jotka joista jo ensimmäisenä baari-iltana katkesi korko. Huonoa tuuria, vai -laatua? Tietenkään kiinakaupoista ei voi odottaa täydellistä laatua mitättömään hintaan, mutta olen tajunnut, että hetkeen on vaan tartuttava. Jos nämä on THE KENGÄT, miksi jättäisin ne ostamatta. voin vaikka koittaa ennaltaehkäistä mahdollista tulevaa damagea vaihtamalla korkolaput kitkapitoisempiin etc. En ole mikään korkkareilla kilometrejä kävelevä tyyppi, joten nää ei muutenkaan mulla tule olemaan jalassa läheskään koko iltaa (ellei satu olemaan mukavuudeltaan übersuperhyper-istuvat). Myös ballerinat illaksi tilasin ebayn ihmeellisestä maailmasta, kuva tulee alemmas. Vaaleanpunaiset unelmatimanttikorkkarit siis posteineen 29€ ja timanttiballerinat iltajuhlaan 10€. Ei paha, ollenkaan.






Perf Match!


Tässä siis ihanuudet illaksi!

Ainiin, ebaysta tuli postissa jokin aikaa sitten    tälläiset ihanuudet:
Annan nämä kalvosinnapit iskälle ennen häitä, varmasti liikuttuu.
Sulhasen isälle on samanlaiset mutta niissä lukee "Father of the Groom" & "That's my boy"

Kirppareiltakin olen taas haalinut vaikka ja mitä! Jos kuvaisin kaiken, blogi olisi yhtä kuvaa.. Eikai sekään pahaksi olisi. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, eikö se niin ollut.


... Ja loppuun pienoinen kakkukevennys

Leivoin äsken älyttömän hyvää naked cake -tyylistä porkkanakakkua kohta saapuville vieraille. Tämä menee ehdottomasti harkintaan hääkakuksi. Olisi aivan ihana, 4 tai 5-kerroksinen nakuporkkanakakku tomusokerihunnun ja aitojen pionien koristelemana!

Jaan mielelläni teille ohjeen:
Ohje 18cm(pieneen) irtopohjavuokaan

Ainekset:
2 kananmunaa
2dl sokeria
3tl vaniljasokeria
3tl kanelia
3dl porkkanaraastetta
70g voita sulatettuna
2,5 dl vehnäjauhoja
Kuorrutus:
30g voita
200g valio viola vaniljatuorejuustoa
2dl tomusokeria

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla pohjasta ja reunoilta ja laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Valmistusohje:
Vaahdota sähkövatkaimella kananmunat ja sokeri paksuksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti nuolijalla sekoittaen vaahdon joukkoon, vuoronperään porkkanaraastetta ja jauhoja. Paista 200 asteessa keskitasolla n. 30min. Valmista kuorrute: sekoita sähkövatkaimella kaikki kuorrutteen ainekset tasaiseksi massaksi.
Leikkaa täysin jäähtynyt kakkupohja kahtia ja laita väliin 1/4 kuorrutteesta ja loput kakun päälle ja tee halutessasi kuvioita haarukalla.

Mulla on sata ja yks erilaista visiota päässäni, millaisen kakun haluan. Niistä varmasti tulossa vielä ihan oma postauksensa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin;
Makein pusuin
Wifey-to-be

maanantai 1. elokuuta 2016

Someone's excited!

Hei taas ihanaiset                          

Tovi on kulunut aiemmasta postauksesta ja tämä morsmaikku on saanut niin paljon aikaan että huhhuh hirvittää, tää on nyt niin todellista! Fiilis on erittäin hyvä tällähetkellä; niin moni asia on mennyt eteenpäin hurjaa vauhtia. Muutettiin unelmiemme asuntoon, hankimme toisen hauvavauvan Bellan sekä hääjärjestelyt etenevät kovaa tahtia. Ensinnäkin; SAIMME YKKÖSTOIVEEN LÄPI VANHASTA KIRKOSTA KLO 12! Wohoo, jo siinä on aihetta juhlaan. Jotekin vaivasi suositun päivämäärän vuoksi pelko, ettei kirkkoa ehkä saisi ollenkaan.

Kävimme katsomassa juhlapaikkaa pari viikkoa sitten toistamiseen, tälläkertaa kesäkunnossa. Paikka oli yhtä mahtava kuin muistelinkin. Näin jo silmissäni ihmisten nauravaiset suut ja onnelliset hymyt ulos rakennetulla romantiikkaa hehkuvalla tanssilavalla. Erityisesti pidän paikan yksityisyydestä; ei naapureita liian lähellä ja muhkea kuusiaita suojaamassa pihapiiriä = hyvät bileet taattu. Vieraiden autot ja mahdolliset teltat majoittumista varten mahtuvat pihaan hyvin, sekä keinut + leikkipaikkakin löytyy. Tylsää ei varmasti tule. Keittiö on todella hyvä meille jotka tehdään tarjoiltavat itse. Kaikki paistoon ja vatkaamiseen tarvittava löytyy talosta, sekä neljä kunnon kokoista jääkaappia sekä yksi isompi uuni. Alakerrassa on biljardipöytä ja aivan mielettömän hieno sauna tähtitaivasvalaistuksella. Paikka on melko simppeli väreiltään ja kalusteiltaan - mutta hyvä niin, jää itselle enemmän toteutuksen varaa. Koristeita tarvitaan - ja PALJON!



One happy Wifey-to-be

Sibbo eller Helsingfors?

Samalla reissulla kävimme toisen kaasoista kanssa juhlapaikalta kolmen kilometrin päässä sijaitsevalla Nikkilän kirkolla mielenkiinnosta. Rakastuin kirkon ulkonäköön, olin myyty! Ko. kirkkohan olisi paljon fiksummalla välimatkalla juhlapaikkaan, kuin Helsingin keskustan Vanha kirkko. Selvitin, että Nikkilän kirkkoa saa ulkopaikkakuntalaiset alkaa varaamaan tämän vuoden lokakuussa. Pahoin pelkään, että vuoden suosituimmalla hääpäivällä emme saa niin myöhään aikaa itsellemme, mutta aina voi kokeilla. En valita, jos emme saa. Vanha kirkko on myös unelmieni hääkirkko, vaikka ulkomuodoltaan onkin paljon vaisumpi. Toivotaan parasta!


Save the Date -kutsut maailmalle

Tähän päivään herättiin kello seitsemän. Kurvasin äidilleni tulostamaan Save the date - kutsuihin tulevia tekstejä. Hain samalla reissulla mukaani toisen kaasoista ja toinen tuli perässä. Teimme lounaaksi pastasalaattia ja aloimme väkertää Std-kutsuja. Noh, siinä menikin kauemmin kuin oli luultu; kutsut oli valmiina viiden akoihin. Nyt ne on sitten lähetetty, ihanaa! Nyt häät vasta tuntuvat todelliselta. Tämä oikeasti tapahtuu.

Pikkuapulainen Bella

Päällä kuitsuissa kirsikkapuistossa otettu valokuva meistä, ja takapuolella tekstit. Kutsut laitettiin vaaleanpunaisiin kirjekuoriin jotka suljettiin eBaysta tilatuilla T&M 01.07.17 tarroilla

Ehdottomasti parhaimpia eBay -tärppejä!
Tässä kaikki tältä erää, nukkukaa hyvin ja muistakaa, että unelmat on tehty tavoiteltaviksi!

With love; Wifey-to-be

maanantai 9. toukokuuta 2016

Kirkon varaus, check!

Aurinko on juuri noussut täysin, ilmassa tuoksuu kesä.
Luonto hehkuu vehreyttään ja lintujen laulu virkistää mieltä kuin mieltä.
Hääkellot soittaa uljaina voimakasta ääntään halki kirkon pihan.
Ihmisten ilmeet ovat onnensekaisia ja kyynel kimmeltää silmäkulmassa auringonsäteiden kirkastamana. Vieraat asettuvat paikalleen, kuten bestmanit ja sulhanenkin.
Jännitys valtaa mielet ja häämusiikki alkaa soida kirkon arvokkaista uruista.
Morsian kävelee isänsä saattamana hitaasti, mutta varmasti kaasojen perässä kohti sulhastansa. Onnesta pakahtuen, samalla nauttien tärkeästä kappaleesta. Ja niin he saavat toisensa.

Siinä oli mun ajatuksia ja unelmia siitä, miten kirkko-osuus hoituu. Kaava, joka vastaa mun mielikuvaa hääpäivän alusta. Kirkko on mulle ehdoton ja erittäin tärkeä osa täydellisiä häitä. Jos vihkiminen tapahtuisi juhlapaikalla, olisin pettynyt. Se jokin puuttuisi. Kirkkohäissä palaset vaan loksahtaa kohdalleen, eikä mitään puutu..

Kirkon valinta

Tänään koitti vihdoin päivä, jota olen odottanut marraskuusta asti! Päivä, jolloin Helsingin keskustan kirkkojen varaus alkoi. Tarkalleenottaen varaus starttasi klo 9:00. Olin itse lääkärissä juuri tuolloin, ja pyysin hyvissä ajoin toista kaasoani tekemään varauksen puolestani. Jätimme yhteensä kymmenen toivetta, joista ensimmäisten viiden joukosta toivon saavani ajan. 

TOP 5 toiveet:
1.7.2017
Vanha kirkko klo. 12:00
Vanha kirkko klo. 13:00
Vanha kirkko klo. 14:00
Vanha kirkko klo. 15:00
Tuomiokirkko klo. 13:00

Unelmana olisi siis Vanha kirkko heti aamupäivästä. Aamupäivävihkiminen saattaa vaikuttaa iltajuhlan lyhenemiseen, mutta päädyttiin siihen ettei se haittaa. Lähdemme kuitenkin mieheni kanssa kahdestaan johonkin hotelliin yöksi, niin ei sinne viitsi ihan aamuyöllä vasta mennä. Ja päivä on mielestäni kauneimmillaan kesäaamupäivisin. Klo 15 on mun mieleen ihan maksimi vihkimisaika, ja sekin vähän liian myöhäinen.

Helsingin Vanha kirkko. Kaunis erityisesti sisältä. Vaalea kirkko kultaisilla yksityiskohdilla.
Vanhassa kirkossa on mielettömän upeat urut. Käytiin miehen kanssa ko. kirkossa Tahdon -illassa muutama viikko sitten.


Ps. Mulla on maailman ihanimmat kaasot kun ovat aina valmiina auttamaan asiassa kun asiassa, ei mulla muuta! <3

With love;
Wifey-to-be

maanantai 2. toukokuuta 2016

Tuunaajamorsian

Kun maali, kuumaliima ja koristeet kohtaavat..

..syntyy persoonallisia hääjuttuja! On aina parempi tehdä asioista juuri sen näköisiä kuin niistä haluaa tulevan, vaikkakin pienellä vaivannäöllä. Olen kuumaliimapyssyn mieheltä lahjaksi saatuani hurahtanut tuunailuun täysin! Tuunailu on ihanaa ajanvietettä, josta syntyy toivottua tulosta.

Alla vielä keskeneräinen Sulhasen viehe. Kukka on Pentikin lahjapakkauksen mukana tullut koriste, johon olen nyt liimannut kiinni parit koristelehdet. Vielä kaipaa jotain koristetta ja/tai täytettä. Ehdotuksia otetaan ilomielin vastaan kommentteihin.



Pahoittelut huonolaatuisesta kuvasta, mutta tässä valkoisia höyheniä tuunattuna hopealla glitterillä. Tää magee idea on  Pinterestistä lystikkäällä haulla "How to make your wedding look like a million bucks"

Lupasin kuvaa aiempaan heittokimppupostauseen liityen; eli tässä valmiina pari-kolme kuukautta kestänyt ikuisuusprojekti Heittokimppu.
Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, kannatti jaksaa ahertaa!
Aherrusta nopeutti ja motivaatiota nosti tieto upouudesta vuokra-asunnosta,  jonne muutto kesäkuun ensimmäisenä päivänä! Halusin saada ennen muuttoa kaikki keskeneräiset projektit valmiiksi, pois nurkista pyörimästä.

Kirpparilöytöjä Perhekirppis FamilyCenter Vantaan Lanttilasta. Aivan mieletön tuuri kyllä kävi, kun näinkin paljon hääjuttuja löytyi tällä(kin) kertaa!

Tässä yllä näkyvä lintuhäkki mattavalkoiseksi maalattuna. I love it!

Mietin pitkään, mihin laittaisin kyseisen pinkin koristeellisen kiven ja  lopulta se löysi yhdessä kuumaliiman kanssa tiensä tähän hopeanväriseen kynttilään.
Myös hääbingoon tulevat mainoskynät saivat uuden ilmeen maalista; värinä juhlava kromi.

Tässä tulikin sitten tauon jälkeen kirjoitettua kaksi postausta kerralla. Palaamme taas,

Rakkaudella Wifey-to-be

Life isn't perfect but Hair can be

Hellurei kanssamorsiamet & muut!

Tovi on edellisestä postauksesta vierähtänyt erinäisistä syistä. Ihana kirjoittaa taas, terkuin häätarmoa uhkuva Wifey-to-be <3

Asiaa hääkampauksesta


Kampaus on mulla taas yksi niistä asioista, joita en suunnittele, vaan jonka vaan totean. Se Oikea sattui joskus googlessa puolivahingossa eteen, tallensin kuvan ja tiesin että se on tässä. Mulle tulee perfektionistina yleensäkin monista jutuista se tietty fiilis, ja jos sitä ei tule heti, ei se ole mua varten.
Olen aina ihaillut puoliksi auki jätettyjä rentoja, mutta juhlavia hääkampauksia. Tykkään, että hiusta on päälaelta tupeerattu. Bigger hair better hair. Hiuslisäkkeet on ehdottomasti hankittava, sillä vaikka mun omat hiukset kasvaa tosi nopeta tahtia, ne jää liian ohuiksi.
Tähän kampaukseen tulen tekemään oman twistini ripauksella (pikemminkin kourallisella) blingiä.

Perfect match; Silvershine

Posti toi tiaran ja hiuskoristeen. Tiara on mulle ihan ehdoton, oon muutenkin "päähinetyyppiä", eli tykkään kun päässä on jotain, se jatkaa pään mallia kauniisti.
Tiaranmuotoinen tatuointi keskelle yläselkää on ollut mun unelma niin kauan kuin jaksan muistaa, ja ajattelin sen unelman vihdoin toteuttaa häiden jälkeen ottamalla omasta häätiarasta tatuoinnin. Kaunis ja kauan toivottu muisto häistä.

Alempi koriste; Kukat ei oo mun juttu yhtä paljon kuin timantit, ja mielestäni juuri tuo blingbling-unelma ja tiara tekevät täydellisen matchin. En voisi olla näihin kahteen enempää tyytyväinen!
Mun hiusväriunelma on aikalailla kuvan väriset hiukset, mutta ohuilla vaaleilla raidoilla rikastettuna. Ko. väri menee kokeiluun tulevana kesänä.

Millaisia kampauksia muille on tulossa? 

With love;
Wifey-to-be

perjantai 12. helmikuuta 2016

Roses are red (or B&W?)

Sairastelun lomassa..

..käteni ovat suorastaan huutaneet hääaskarteluja. En tunnetusti ole lainkaan DIY-ihminen, vaikka haluaisin kyllä kovasti olla. Influenssa painaa kovaa päälle, mutta ajatus jonkin aikaansaamiseksi tuntui ylivoimaisen houkuttelevalta. Toissailtana päätin alkaa tuumasta toimeen - hyppäsin haasteeseen!
Ajatus "sanomalehtiruusukimpusta" säteili takaraivossani, ja heittokimppua mulla ei vielä ole. 1+1.
Koetin googlettaa ohjetta aiheesta, mutta törmäsin vain suodatinpussiruusujen teko-ohjeisiin. Niissä oli vähän toisenlainen logiikka ja niihin tarvittiin kukkateippiä (never heard) ja jotain muuta mitä kaapeistani ei löytynyt.
Niimpä päätin kondiittorina lähteä rakentamaan ruusuja samaan tapaan, kuin rakentaisin sokerimassaruusut.
Anna-Leena Härkösen Häräntappoase sai vapista, kun nappasin sen päättäväisenä makuuhuoneen sisustustikkailta ja aloin leikata. Leikkelin tuplaruusunterälehden muotoisia paloja kirjan sivuista, sekä pieniä teipinpaloja valmiiksi. (Niitä muuten todellakin kannattaa leikellä etukäteen, jollet halua olla kokoajan leikkaamassa. Aina kun luulet, että kyllä määrän nyt jo pitäisi riittää, niin leikkaa vielä muutama. Ne vaan loppuu in the middle of making every f*cking rose.)

Jaoin Häät 2017! -facebookryhmässä kuvan tekemästäni ruususta, ja sain paljon kyselyitä ohjeista.

Tässä ne siis tulevat; kokosin kuvalliset ohjeet vaihe vaiheelta, kuinka ruusut tehdään. Tarvitset vain kirjan tai B&W sanomalehden tuhottavaksi, hammastikkuja, sakset, läpinäkyvää teippiä, paljon aikaa sekä hyvät hermot ja kärsivällisyyttä!





Tätä muotoa tarkoitin tuplaterälehdillä. Vie vähemmän aikaa ja teippiä, kun tekee tuplilla.

Ihan aluksi; teippaa ensimmäinen tuplaterälehti kunnolla kiinni hammastikkuun.

Kierrä lehti spiraalina tikun ympärille. Yritä kiertää kaikki terälehdet niin, että ne olisivat alhaalta kireämmällä kuin ylhäältä.
Teippaa kiinni.
Muista, että hammastikun on näyttävä pohjasta tarpeeksi, jotta saat ruusut tökättyä lopuksi kiinni styrox-palloon!

Lisää lehtiä samalla idealla, kunnes tekele alkaa näyttää ruusulta.

Ruusu jää väkisinkin vähän löysäksi. Tässä vaiheessa se ei haittaa.


Tässä kaikki terälehdet ovat paikallaan.

Seuraavaksi terälehtien kolmiot kärjet rullataan vaakatasossa. Tämä saa näyttämään ruusut aidommilta.

..Tadaa! Meillä on valmis ruusu!
Kierrä lopuksi teippiä kunnolla ruusun ja hammastikun liitoskohtaan, että huteruus häviää.

Lohtusanoja

Tunteja näitä tehneenä voin sanoa, ettei ensimmäinen ole todellakaan kaunis! Ainakaan minulla ei ollut. Tekemällä oppii.
Toivottavasti näistä ohjeista oli apua!
Lopuksi nämä kaikki ruusut isketään siis styrox-palloon tai valmiiseen kimppupohjaan (saa ebaysta 80 sentillä). Tikun ja styroxin väliin suosittelen vielä lämpimästi laittamaan kuumaliimaa, jotta kimppu kestää rajutkin heitot.

Tästä kuvaa tulossa ehdottomasti, kunhan valmistuu. Kunhan tervehdyn, aion mennä ostamaan pinkkiä paperia ja tehdä muutaman väripilkun muuten mustavalkoisen kimpun sekaan.

Seuraavassa postauksessa sitten niistä lupaamistani hiusasioista!
Ruusut puski nyt niiden edelle.

With love;
Wifey-to-be

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Fiiliksiä Love Me Do -messuilta


Miten ihania kukka-asetelmia messuilla olikaan! Näistä inspiraatiota omiin häihin. Oltiin ajateltu pöydille tekokukkia, timantit extrana ei yhtään hullumpi vaihtoehto.

Nämä oli ihan yber söpöjä! Toteutukseen menee! Paljon kivempi tarjoilla limua tällaisista söpöläisistä pahvipillien kera, kuin mennä sieltä mistä aita on matalin; limutölkeistä.



Rakastuin timanttikoristeluun kakuissa. Se antaa arvoa kakulle kuin kakulle, varsinkin simppelin valkoisen sokerimassan rinnalla komeillessa.

Timantteja, timantteja, ja lisää timantteja!

Messujen ehdottomasti kaunein mekko! Kuvassa ei ole yhtä edukseen kuin livenä. Kimmelsi ja säkenöi!
En muista firman nimeä, mutta messuilla tehtiin pikakampauksia halukkaille. Oma toiveeni oli sivulle ja kiharaa ja tällaisen sain. Aika ihana takaa, ja rakastuin harsokukkaan! Mutta edestä tämäntyylinen kampaus ei sopinut mulle. Pitäis olla jotenkin tiukempi ja juhlavampi edestä omaan makuun.

Ps. 

En ole ehtinyt kirjoittaa yhtä aktiivisesti viimeisen viikon aikana aloitettuani uudessa työpaikassa. Lupaan olla aktiivisempi jatkossa!


With love;
Wifey-to-be


keskiviikko 20. tammikuuta 2016

THEY SAID YES!


Molempia kaasoja on nyt kysytty tehtäviin ja molemmat vastasivat myöntävästi, kostein silmin.<3
Samoin suostui toinen bestmaneista, toista ei mies ole vielä ehtinyt nähdä. Eilinen venyi toisen bestmanin ja kaason luona yömyöhään saunoen ja häistä höpisten.

Eikö ookki mageet noi pullot!? Mies teki itse kuvanmuokkausohjelmalla niihin etiketit, tuli niiin siistit, huh!
Kaasosormus on Swarovskin. Toivon, että sitä pidetään sitten hääpäivänäni.


"I already found my man, but I still need my girls. Will You be my Maid Of Honor?"

Tällaisissa koristelluissa bokseissa kaasolahjat lähti matkaan.

Moni kukka päältä kaunis... Muttei päällä?


Toisen kaason kanssa tuli myös kirppisteltyä.
Oli muuten jännä, kun selitin hänelle automatkalla kirpparille, millaisen mekon haluaisin hääjuhlien jatkoille. Varsinainen häämekko on siis tiukka merenneitomalli, jolla ei todellakaan jorata! Jatkomekoksi haluan valkoisen, lyhyen, tyköistuvan mekon blingillä.
Kuin taikaiskusta, samantapainen mekko kantautui kaasoni silmiin kirpparin alkupäässä ja vieläpä oikeassa koossa! Olin varma tämän olleen kohtalon sanelemaa. Jännittyneenä ja suurin odotuksin mentiin sovittamaan mekkoa, kunnes tajusin sen tosi huonoksi malliksi mulle. Yläosa oli aivan täydellinen ja sopivan tiukka sekä erittäin kauniisti timantein kirjailtu, mutta tyllinen alaosa ei laskeutunut yhtään niin nätisti. Näytin todella leveältä, eikä mulla edes ole leveä lantio.. Noh, ehkä tää oli vaan muistutus mulle, ettei pidä ostaa sikaa säkissä. Olin nimittäin suunnitellut tilaavani jatkomekon jostain nettikaupasta halvalla, mutta selvästikin kannattaa ennemmin mennä kokeilemaan  ja sovittelemaan johonkin ennen ostopäätöstä.

Tässä siis mun ihannemekko jatkoille.


Ei kirpparireissulta onneks tyhjin käsin lähdetty; Matkaan tarttui pari uudenveroista juhlavampaa paitaa, pieni aaltomalja ja soma pitsireunainen ruukku.

Myös Confetissa tuli pistäydyttyä. Rakastuin noihin vaaleanpunaisiin timantteihin ikihyviks!<3
Muffinivuoat lähti jo mukaan, mutta timskuja ei voinu vielä ostaa, päiväys ei riittänyt. 99% varmasti palaan hakemaan sitten lähempänä häitä.
Siinä kaikki tältä illalta!
Kauniita unia, ruusuisia kuvia!

Wifey-to-be

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Unelmia & Häähommia

Ensiaskeleet..


Jo jonkin aikaa on tuntunut siltä, että on haluan jakaa ajatuksiani todella läheltä pintaa blogin muodossa. Mulla on palava intohimo ja suuri kunnia kirjoittaa, kuvata, seurata ja elää aihetta; HÄÄT

Mikä voisikaan olla ihanampi aihe kirjoituksille kuin omat häät. Jokaisen naisen päivä prinsessana. Päivä, jolloin saa virallisesti sen oman unelmien prinssin, päivä onnenkyynelille, päivä puhtaalle rakkaudelle. Ja kaiken lisäksi siitä saa tehdä juuri omannäköisensä; toteuttaa jo lapsena päätetyt hattaran väriset ruusuiset unelmat. Tosin silloin sulhasen paikalla taisi olla Barbien Ken, hah. Jotain perää siinäkin haaveessa kuitenkin oli; tuleva aviomieheni on komea ilmestys tummine piirteineen ja oliivin värisine silmineen.

Siinä oli alkuun vähän johdantoa hääblogini suunnasta. Toivottavasti mahdollisimman moni hääihminen ja kanssamorsian tulee blogini kautta lukemaan ja näkemään asioita mun silmin. Vastaavasti haluan alkaa lukemaan ja seuraamaan aktiivisemmin myös muiden blogeja.
Olen kirjoittanut nuorempana paljon tarinoita ja runoja, joten äidinkieli on aina ollut mulle tosi tärkeä oppiaine, kirjat tosin ei. En ikinä ole ollut mikään lukijatyyppi, ja lukemieni kirjojen määrän voi laskea yhden käden sormin.
Kirjoittaminen sen sijaan antaa mulle jotain, ei sitä osaa selittää. Osallistuin nuorena muutamiin kirjoituskilpailuihin hyvällä menestyksellä; voitin joistain jopa pääpalkintoja. Kirjoitin aktiivisesti ajatuksiani myös runomuodossa ylös, niin iloista kuin suruistakin. Jos löydän tuon vihon jostain, voin (mahdollisesti) jakaa kirjoittamiani runoja kanssanne. Mulle aforismit, runot ja laulujen sanat on todella tärkeitä omalle kohdalle osuessaan, joten niitäkin täällä varmasti tullaan näkemään.

Wifey-to-be & Hubby-to-be

Olen pian 23-vuotias nuori nainen Helsingistä. Vanhempani muuttivat aikoinaan Helsinkiin Pohjois-Karjalasta, ja se kuulemma kuuluu aksentistani.
Ammatiltani kondiittori, tällä hetkellä työtön joten kaikki vapaa-aika tahtoo kulua häiden suunnitteluun. Olin juuri 2,5 vuotta töissä ranskalaisessa konditoriassa työskennellen kansainvälisten ihmisten kanssa työkielenä englanti, joten vieläkin meinaan puhua finglishiä välillä. Ainakin ajattelen usein englanniksi ennemmin kuin suomeksi, joten älkää ihmetelkö kun tännekin varmasti niitä englanninkielisiä sanoja mahtuu.

Mutta siis, tapasin tulevan mieheni yhteisten kavereiden kautta vuoden 2012 tammikuussa. Meillä synkkasi heti erittäin hyvin ja päädyimme seurustelemaan 13.3.2012. Hänessä oli heti sitä jotain. Sen jälkeen jokainen 13. perjantai on ollut mulle ihan jotain muuta kuin huonon onnen päivä. Yhteen muutettiin noin vuosi seurustelun alettua ja kihloihin mentiin 1.6.2014 vihdoin ja viimein - selvennys: Oltais menty paljon aiemminkin mutta aina tuli este. Kesän 2013 aikana tuntui että kaverit kihlautui oikeen kilpaa, niin ei haluttu samaan aikaan kihlautua ja sitten syksyllä mun tuleva sister-in-law kihlautui, joten annettiin vielä ajan kulua. Tässä välissä otettiin vasemman käden keskisormiin love -tatuoinnit. Ajateltiin, että ne näyttää tosi kivalta sitten kun viereisessä sormessa kimmeltää sormus.
Seuraavan vuoden alkukeväällä tuleva mieheni laittoi yhtäkkiä Youtubesta Bruno Marsin Marry you -biisin soimaan katsoen minua rakkaudentäyteisin silmin - tiesin, että tästä alkaa taas kihlaushuuma. Alettiin sitten yhdessä miettiä näitä asioita ja tuumattiin että kyllä me nyt mennään hetimmiten kihloihin. Sekin sitten kuitenkin estyi - mulla oli niin paha allergia koivun siitepölystä koko kevään ajan, ettei haluttu pitää kihlajaisia kun tuleavan morsiamen nenukki ja silmät punotti non-stoppina.
Meille molemmille kihlajaisjuhla oli siis ehdoton kun molemmat ollaan innokkaita juhlien järjestäjiä. No - käytiin kuitenkin siinä kevään edetessä jo sormusostoksilla ja sormuksiin kaiverrutettiin päiväys 1.6.2014. Häistä ei kihlauksen aikana ollut vielä tietoakaan. Haluttiin vaan olla yhdessä ja se tuntui niin hyvältä, paremmalta kuin mikään muu. Oltiin umpirakastuneita, ihan niinkuin vieläkin. Meillä ei ollut kiire mihinkään.

Samana syksynä hankittiin ihana, täydellinen, kauan odotettu pieni musta Pomeranian -koiranpentu joka nimettiin Luna Auroraksi. Luna on meidän todellinen pieni aarre, en voisi enää kuvitellakaan elämää ilman Lunaa. Luna teki meistä perheen.


















Miksi 2017?

Olen aina jostain syystä haaveillut häistä 2017. Seitsemän on mun onnen numero, syntymäpäiväni numero sekä nimipäiväni kuukauden numero. Se on aina ollut mulle tärkeä numero.
2017 vuonna olen aikuinen, 24 vuotias nainen mutten vielä lähellekään kolmekymppinen. Se ikä + naimisiinmeno tuntuu hyvältä yhtälöltä. Elämä edessä; teinivuodet takana. Mieskään ei vielä silloin ole ehtinyt täyttää kolmeakymmentä ja se on jotenkin vaan kiva juttu; Ollaan vielä "Young couple".
Hääpäiväksi olisin halunnut 7.7.2017, muttei se ole mahdollinen, koska sattuu olemaan kyseisenä vuonna perjantai. Haluttiin häät ehdottomasti heinäkuulle, joten vaihtoehdoiksi jäi joko 1.7, 8.7, 15.7, 22.7, tai 29.7. Haluttiin pysyä kuun alkupuolella, ettei sää mene tukahduttavan kuumaksi elokuuta lähennyttäessä, joten päätettiin suureksi päiväksemme 1.7.2017, joka on samalla rakkaan yhteisen kummityttömme 3-vuotis synttäripäivä. Mielettömän ihanaa ajatella, että hänkin varmaan muistaa sitten aina kummitädin ja -sedän vihkipäivän.<3

Loka-marraskuusta asti olen intoillut häistä, ja ajatellut asiaa vakavammin. Rakkaani ilmoitti marraskuussa, että hän haluaa ostaa mulle joululahjaksi unelmieni hääpuvun, jota olin ihaillut eBayssa. Silloin tajusin, että tästä kaikesta todella tulee totta puolentoista vuoden päästä.
Vaikka mekko tilattiinkin riskillä eBaysta, (ei ollut hinnalla pilattu), se vastasin hyvin kuvaa ja istui täydellisesti. Tilasin omien mittojeni mukaan (Suosittelen kaikille. Älkää käyttäkö myyjien ehdottamia valmiskokoja!) Eli rohkeasti vaan tilaamaan, jos tuntuu siltä että Se Oikea kolahtaa vastaan nettikaupassa!

Tässä The Dress (Kuva eBaysta)




















Blogin nimi juontaa yllätys yllätys; Leevi and the Leaving'sin kappaleeseen Unelmia ja toimistohommia. Se kappale sopi tähän erityisen hyvin, koska on meille tärkeä ja muistuttaa seurustelun alkuajasta. Sitä kuunneltiin useinkin yhdessä, syystä unknown.
Muita meille tärkeitä kappaleita on ihan ykkösenä Chris Medinan What are words, ja itseasiassa blogin nimeksi piti tulla ensin juurikin What are words?, joka on mun mielestä aika hyvin kysytty kun alkaa tarkemmin pohtimaan. Se nimi oli kuitenkin jo varattu. Kappaleen koskettavuus on jotain niin aitoa ja syvää, huh.. Muistan, kun kuunneltiin sitä aina autossa ja pussailtiin. Tuleva mieheni lauloi mulle aina biisin loppulauseen; I'm forever keeping my angel close. Näistä syistä tulevaa häävalssia ei tarvinnut kauaa miettiä; se tulee olemaan ko. kappale.
Johanna Kurkelan rakkauslaulukin on meille mielettömän tärkeä, mutta se tuntuu olevan jokatoisen suomalaisen häävalssikappale, joten halusimme valita jonkun muun. Itseasiassa pyysin Johannaa häihimme esiintymään, se merkitsisi meille enemmän kuin mikään muu, mutta hän ei ole vastannut. Kiirettä varmasti pitää ja ymmärrän täysin, jos hän ei kerkeä tulla/ voi luvata mitään.
Jokatapauksessa, ajattelin tukea jotain opiskelijaa ja kysyä lähempänä häitä Sibelius-lukiosta, olisiko joku heleä- ja korkeaääninen, laulava ja pianoa soittava tulevaisuuden lupaus kiinnostunut tulemaan häihimme soittamaan pianoa (juhlasalin lavalla on iso piano) ja laulamaan mm. Johanna Kurkelaa sekä muita meille tärkeiden artistien biisejä. Se olisi ihan mieletöntä, livemusa on aina livemusa.

Juhlapaikalla on siis käyty ja se on varattu, Sipoon Hindsbyssä sijaitseva Byagården. Se tuntui heti hyvältä paikalta mm. oman rauhan takia. Pihaa ympäröi muhkea kuusiaita ja lähellä ei ole naapureita, joten juhlia saa vaikka aamuun asti. Lisäksi siellä on
tilava keittiö joka on meille ehdoton; halutaan tehä kaikki ruoat itse omalla porukalla. En malta odottaa, että päästään tulevana kesänä katsastamaan paikka kesäkunnossa!

Huh, tulipa kirjoitettua pitkä avausteksti. Tässä oli varmaan ihan tarpeeksi juttua blogin avaukseen ja esittelyyn. Häät 2017 - täältä tullaan kovaa vauhtia!

Pysykäähän kuulolla; seuraava postaus heti huomenna ja se koskee ainakin osin eilisiä häämessuja Helsingin Wanhassa satamassa, paljon kuvia tiedossa, sekä jännittynyttä pohdintaa läheisten pyytämisestä kaasojen ja bestmanien tehtäviin!

With love;
Wifey-to-be