'Cause every girl crazy 'bout a sharp dressed man

Lauantai-aamuna Tomi tokaisi, että pyysi juuri toista bestmaniaan kanssaan kauppakeskus Jumboon sovittelemaan pukuja. Hän oli jo lähtökuopissa kun edelleen todisteli mulle, ettei mitään ainakaan osteta samantien, vaan mahdollinen päätös tarvitsee aikaa kypsyäkseen. Pojat lähtivät matkaan ja lupasivat lähettää mulle kuvia sovituksista.

Aluksi Tomilla oli ajatuksena musta James Bond -tyylinen smokki. Haave kuitenkin kariutui hänen törmätessään väriyhdistelmään navy-vanha roosa. Yhdistelmä on omastanikin mielestä syötävän söpö, ja toimii puvussa. Olin varma sen istuvan komistukselleni kuin nakutettu..

Mallikuva Pinterestistä

..Vaan kuitenkaan näin ei käynyt.

Navy puku näytti kyllä hyvältä hänen päällään, mutta sitä jotain kaivattua reaktiota ei vain tullut. Hän oli itse samaa mieltä.

Toki kuvasta puuttuu roosan väriset somisteet, joka myös tekee paljon. Hän näytti hyvältä tässä - mutta mullekaan se ei riittänyt. Olin aina kuvitellut, että kun tuleva aviomieheni astelee eteeni The Puvussaan - sisälläni roihahtaa, eikä mikään ole epäselvää.

He´s The One.

Kuvassa Tomi Dressmannilla kokeilemassa navyn väristä pukua.

Vaikka James Bond -stylesta ajatuksena olikin jo luovuttu navyn värisen puvun lumoissa, ei Tomi kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta kokeilla kunnon smokkia. Dressmannilta ei smokkeja löytynyt, mutta ystävällinen myyjä suositteli käymään samassa kauppakeskuksessa sijaitsevassa Volt -liikkeessä. Liike oli erittäin siistin ja fiinin ensivaikutelman antava miesten erikoisliike.

Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun päästiinkin jo sovittamaan mieluista smokkia..

..Joka osoittautui täydelliseksi! Aivan kuin se olisi häntä varten tehty. Tomi kokeili mustan smokin lisäksi navyn väristä, joka ei kuulemma ollut kuitenkaan ollut yhtä mieluisa kuin musta. Pojat lähettivät mulle kotisohvalle kuvia, ja olin ihan myyty! Smokki lähti matkaan - ja Tomi sai unelmiensa asun häihin. Hänen komeat tummat piirteensä korostuvat kauniisti mustassa puvussa. Mielestäni nappivalinta. En voi sanoin kuvailla, kuinka onnekas olen päästessäni juuri tämän miehen kanssa  naimisiin. Hän on sekä sisältä että ulkoa juuri sitä mitä olen aina halunnut.

Tomi Volt -liikkeessä musta smokki päällä.

Tomin tullessa kotiin, hän piti mulle private muotinäytöksen. Smokki oli livenä vielä täydellisempi kuin kuvissa, ja se roihahdus todellakin tuli rintaan. Oli ihanaa huomata, kuinka onnellinen hän oli peilaillessaan ja kuvia myöhemmin katsellessaan.

Iso kivi vierähti sydämeltä, kun näinkin iso asia saatiin pois päiväjärjestyksestä! Mites muilla sulhasen pukeutuminen, missä vaiheessa? Kommentteja aiheesta tulemaan! <3

With love;

Wifey-to-be

Hiljaiselon päätös

Heips kaikille ihanille lukijoille!

Muutama viikko on vierähtänyt viime postauksestani ja hiljaiseloon onkin hyvä syy. Vaikka kuinka sormeni ovat huutaneet päästä kirjoittamaan blogipostauksia, on kipu mennyt edelle.

Eli pidemmittä puheitta - olin tammikuun lopussa vihdoin ja viimein kauan odotetussa polvileikkauksessa! Leikkaus oli iso; haavoja on yhteensä seitsemän ja niittejä oli reilut kolmekymmentä kappaletta. Ruuveja porattiin ja polvilumpiota tukevia jänteitä siirreltiin, uudelleenrakenneltiin ja kiristeltiin.

Toipumisprosessin haastavuus yllätti minut täysin; Parantumista ei auttanutkaan, jos olisi jaksanut tehdä suuret määrät toistoja, tai edes se, että on päättäväinen. Aluksi tuntui, ettei mikään riitä. Olin valmistautunut juurikin lihastoistoja tekemällä leikkauksen jälkeiseen aikaan, mutta todellisuus tuli aivan puskista: en pystynyt mihinkään. Kipu oli äärimmäinen. Leikkaus nosti kuumeen ja oksentelultakaan ei vältytty. Ensimmäiseen kolmeen viikkoon en voinut tehdä mitään. En voinut edes istua, makasin vaan jalka korotettuna ja popsin jos jonkinmoisia kipulääkkeitä. MacBookkini vaatii johdon, joka ei tietenkään yllä sohvalle saatika sängylle joten tänne kirjoittelu oli mahdotonta. Aika kävi pitkäksi, kyyneleet virtasi ja nenäliinoja kului, fiilis oli toivoton. Olin lähes varma, että leikkaus oli mennyt pieleen kun jalka ei vain taipunut enää. Hurjimmat kivut kesti parisen viikkoa jonka jälkeen helpotti. Vieläkään en pystynyt istua, mutta kutsujenteko taittui makuuasennossakin. Sain tehdä edes jotain.

 Mitä tänään kuuluu?

Mulle kuuluu hyvää, loistavaa itseasiassa. Leikkauksesta on nyt neljä viikkoa ja viimeisimmän viikon aikana toipuminen on lähtenyt edistymään hurjasti!

Viime lauantaina opin kävelemään uudelleen. Ai että mä olin onnellinen.

Lisäksi fyssari sanoi leikkauksen menneen täysin suunnitellusti, eli mun jalassa ei olekaan vikaa vaan kankeus kuuluu asiaan. Eilen mitatessa jalka teipui jo 60 astetta ja luulen sen taipuvan tänään vielä enemmän. Kehitys on lähtenyt nopeasti etenemään.

Valitettavasti edelleen iso reisilihas "nukkuu", eli se ei aktivoitunutkaan enää leikkauksen jälkeen normaalisti. Mutta kuulemma ajan kanssa senkin pitäisi sieltä heräillä. Sen pelistäpoissaolo vaikeuttaa monia asioita kuten kävelyä ja sitä, etten saa jalkaa juuri nostettua. No, ei kaiken tarvitsekaan tapahtua hetkessä. Tiesin, että edessä on kuukausien prosessi. Eiköhän tällä jalalla vielä alttarille heinäkuussa kävellä!

Kuvassa juuri kävelemäänoppineena innoissaan lähdössä ulos haukkaamaan raitista ilmaa.

Onneksi on ollut hyvä tukijoukko koko tähänastisen toipumisajan; Tomi ja omat vanhemmat. Yksin en olisi selvinnyt haastavasta alusta.

Selailin ystävänpäivän tienoilla Cocopandan aleja häämeikkejä silmällä pitäen ja yhtäkkiä Tomi sanoi "Valitse mitä haluat, mä maksan." Kuulemma halusi piristää mua kun tiesi miten allapäin olin ollut viimeiset viikot.
!!!!!
Sain vihdoin ja viimein kauan haaveilemani Nyxin korostuspaletin (ollut mun häämeikkihankintalistalla)
Tilasin samalla St.Morizin rusketusvoiteen ja -kintaan häitä ajatellen. Luin, että lopputulos vastaa ammattimaista suihkurusketusta, joten tällä tilauksella säästi suihkurusketuskokeilun + itse häärusketuksen hinnat (60€)!
Suosittelen muuten tuota Nyxin Lingerie -huulipunasarjaa häämeikkiin! Vedin kämmenselälle sillä swatchin, ja se ei kulunut pois edes hankaamalla! Pusunkestävyys on siis taattu.


Tässä kaikki tältä erää! Ihanaa, kun pystyy taas istua tietokonetuolilla ja kirjoitella ja lueskella postauksia häähumussa.

The Only Way Is Forward

Wifey to be/ Maiju

Polttaripohdintaa!

Nyt kun blogimaailmassa on selvästi paljon polttarihumua yllä hääbloggaajien Tallinnan polttarireissun takia, niin ajattelinpa kirjoittaa, millaiset olisivat sekä unelmieni-, että painajaispolttarini. 

Haaveideni polttarit vs. ikävimmät polttarit

En välttämättä haluaisi tietää milloin polttarini ovat, koska olen muutenkin elämässä todella kontrolloiva; suunnittelen ajankäyttöäni kokoajan. Tuon ominaisuuden siivin toisaalta haluaisin tietää päivän etukäteen, jotta osaisin hakea valmiiksi kyseisen fiiliksen ja tehdä ennalta pieniä, itselleni tärkeitä asioita. Tykkään esim. laittaa aina pari päivää ennen juhliin lähtöä rusketusvoidetta ja valkaista hampaita. Pinnallisia juttuja joo, mutta tykkään panostaa. Mulla ei välttämättä olisi mikään paras itsetunto lähteä tostanoin vaan juhlimaan polttareita kalpeana ja juurikasvuisena.

Unelmieni polttarit

• Polttaripäivä voisi alkaa esimerkiksi kylpylässä rentoutumisesta ja ihan unelmaa olisi, jos siihen kuuluisi hierontaa! Tämän jälkeen voisi olla breikki; kunnolla aikaa huolellisesti laittautumiseen loppupäivää varten. Ohessa voisi mennä kuoharilasillinen tai pari. Juhlakampaus kuuluu myös haaveisiini. Olen itse surkea hiustenlaittaja. Siinähän voisi samalla kätevästi saada esimerkiksi häitä edeltävän koekampauksen.

• Unelmieni polttaripuku? Se olisi varmaankin jotain naisellista. Ei mitään kaulin käteen ja Justiinakaksari poseerausilmeeksi -meininkiä, vaan jotain söpöä, kaunista tai vaikka kissamaista lookia ennemmin. Olen aina tykännyt naamiaisista ja asuihin panostamisesta. Myös polttariporukan on mielestäni ehdottomasti pukeuduttava siten että heidät tunnistaa polttariporukaksi, etten ihan yksin sentään sooloile kaduilla. Esimerkiksi Team Bride -paidat olisi niin magee juttu, ja mulle Queen Bride ofc, haha.

• Ruokapuoli. Syön vaan ruokaa, josta tiedän mitä siinä on. Haluaisin, että multa pyydetään luettelo raaka-aineista, jotka mulle sopii ja joku nyyttärimeininki/itsetehty buffetruokailu ois ihan parasta.

• Ohjelmasta. Pidän karaokesta, eli sitä polttarit saisivat sisältää ja muutenkin etenkin yhteislaulu on hauskaa. Myös hyvä musiikki kuuluu unelmieni polttareihin. Sitä voisi soida kokoajan mukana esimerkiksi matkaradion muodossa. Tanssi voisi myös olla hauskaa. Rakastan myös yllätyksiä. Jos mua varten yllätyksiä laaditaan, olisin varmasti super otettu.

• Olen helposti yllytettävissä ja innostun herkästi pienistäkin jutuista. Mielestäni pitää mennä eikä meinata. Täällä eletään vain kerran; asioita pitää nähdä ja kokea. Samalla olen kuitenkin se pelokas Nipsu, joka jännittää ihan kaikkea vähänkään pelottavaa. Huimapää-minäni voisi tykätä Korkee -seikkailuradan kaltaisesta huvituksesta! Siellä siis yritetään selviytyä korkeuksissa sijaitsevan radan esteistä. Myös keilaus tai pakohuonepelit vois olla jees. Ihan joku porukalla pelattava pelikin olisi tosi hauskaa; mitä vaan, jossa saa nauraa hyvässä seurassa!

• Osaan olla kiitollinen pienistä asioista. En vaadi paljoa tässä maailmassa muutenkaan. Ajanvietto rakkaiden ihmisten kanssa riittää hymyn aiheeksi - kaikki siihen päälle on vaan plussaa! 

Painajaispolttarit

• Erittäin rajallisen allergioista johtuvan ruokavalioni takia en tykkää käydä ravintoloissa syömässä, joten se kuuluu ehdottomasti mun painajaislistaan.

• Ei hullua hulluttelua tai nolaavaa. En pidä nolatuksi tulemisesta, vaikka leikkisä luonteeltani olenkin.

• Ei pakottamista. Kertakaikkiaan.

• Alkoholi kuuluu oleellisena osana polttareihin. Haluan pitää hauskaa, mutten örveltää tai menettää muistiani. Ei siis shotteja joka väliin - kiitos!

• Ei benji-hyppyä tai mitään, missä joudun paniikin valtaan!

• Ei laivamatkaa. Ei muutenkaan pitkiä matkustusaikoja esim. kaupungista toiseen, eikä minnekään metsään, telttaan varsinkaan!

• Ei kokovartalolehmä- tai possupukua tms! Cmoon, last night out! Itsetunto pitää olla sillon kohdillaan.

• Meikkaaja. Ei, ei ja ei. Tiedän itse just enkä melkeen, miten tykkään naamani laittaa joten haluan laittaa sen itse.

• Ei tylsää ja pitkäveteistä tekemistä - tällä tarkoitan mm. elokuviin menoa.

Siinäpä tulikin lueteltua aika paljon toiveita ja kammoja. Mistäs sitä tietää, jos kaasot päättääkin tämän tekstin luettuaan kerätä asioita jälkimmäiseltä listalta, who knows. Saavat tietysti tehdä mitä itse haluavat, polttarien kuuluukin olla yllätys. Tässä siis lueteltu vaan suuntaa-antavia aktiviteettejä.

Olisi kivaa kuulla muiden morsioiden mietteitä saman asian tiimoilta. Olemme kaikki yksilöitä omien mielipiteidemme kanssa, ja kaksia samanlaisia polttareita ei varmasti tule ja hyvä niin.

With all my love;

Wify-to-be

Something Old, Something New, Something Borrowed, Something Blue

Taikausko ja uskomukset ylipäätäänkin jakavat suuresti mielipiteitä. Toisille taikausko on erittäin tärkeässä roolissa häissä, kun taas toiset eivät piittaa niistä pätkääkään. Meitä on moneen junaan.

Lorun kohdat ovat muokkautuneet ja nykyaikaistuneet vuosien saatossa eivätkä ne ole enää niin justiinsa alkuperäisiin tarkoituksiinsa nähden. Esimerkiksi ennen vanhaan kaikki lorun osat pitivät löytyä nimenomaan morsiamen mekosta. Nykyäänhän näin ei enää ole.

Tässä postauksessa esittelen mun "Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua & jotain sinistä."

"Jotain lainattua"

Saan kaasoltani lainaksi alla olevan kuvan kaulakorun. Hän piti sitä omissa häissään pari kesää sitten. Koru täyttää kaikki unelmani hääkaulakorusta; se on runsas ja se on säihkyvä, mutta silti siro linjaltaan. Sopii oikein hyvin mekkoni sweet heart -malliseen kaula-aukkoon.

"Jotain uutta"

Mm. Korvakorut ja puku.

Kuvan korvakorut ostin matchaamaan lainatun kaulakorun ovaalin muotoiseen kiveen keskellä. Mun mielestä perfect match!

"Jotain sinistä"

Jotain sinistä teetti mulle aluksi päänvaivaa. Sinisestä en pidä itseni päällä alkuunkaan. En edes varpaankynsissä, saatika sukkanauhassa. Kimpussa ja kengissä tulee olemaan vaaleanpunaista, joten sinistä ei vaan mahdu mun hääpäivän lookiin.

Noin vuosi sitten Mary Kayn kutsuilla kaasoni kanssa käytyämme sain Ahaa -elämyksen! This is it. Mary Kaylta löytyi pieni soma sininen pullo hyväntuoksuista parfyymia, jonka nimikin on hääteemaan sopiva Thinking of You. Tämän hommaan ensivuoden puolella. Hintaa tällä on vajaa neljäkymppiä.

Kuva täältä

"Jotain vanhaa"

En todellakaan tiedä onko tämä tarpeeksi vanhaa, mutta hommasin pari vuotta sitten tämän säihkyvän clutchin ystäväni häihin ja ajattelin sen ottaa myös omiin häihini käyttöön. Mullehan häälaukku ei sinänsä merkitse mitään. En suuremmin halua sitä mihinkään kuvaan mukaan, enkä halua joutua huolehtimaan siitä enkä kantamaan sitä mukanani. Mulla on kuitenkin kimppu jota kannan ja se riittää.
Aion laittaa laukkuun huulipunani, tärkeimmät lääkkeeni ja puhelimeni ja se saa lojua morsiusparin pöydällä koko illan ajan.

Saattaa olla että keksin vielä jonkun muun "vanhan" häihini, mutta tällä hetkellä pää lyö tältä osin tyhjää.

Mitkä on teidän "Something Old, Something New, Something Borrowed & Something Blue?" Mielenkiinnolla jään odottelemaan teidän kommentteja!

With love;

Wifey-to-be

Askartelun ihanuutta

Kutsujen mallikappaleet - done!

Kuva taittaa nyt jostain syystä kellertävään, johtuu luultavasti  helmiäisväristä. Luonnonvalossa ovat ihan puhtaanvalkoiset. Korttipohjat ovat siis helmiäisvalkoiset, päällä niinikään helmiäisvalkoinen kohokuvioinen pitsiä muistuttava paperi, jonka päällä helmiäisvaaleanpunainen paperi ja vaaleanpunainen satiininauha hopeisin sydämin koristeltuna.

En voisi olla näihin enemmän tyytyväinen! Olen saanut askarrelluksi vasta 4/40 kutsua. Ajattelin lähettää kutsut 1/4/2017, eli 3 kuukautta ennen häitä. Lähetimme kuitenkin Save the date-kortit 11 kuukautta ennen häitä, joten näiden lähetyksessä en pidä kiirettä. Hyvin on siis aikaa askarrella, varsinkin kun nyt aikaisin aloitti.

Käytiinpä tossa muutaman päivä takaperin vihdoin ja viimein tulostinostoksilla! Mulla on sata ja yksi ideaa jotka on odottaneet tulostusta jo tovin. Siis miten onnelliseksi ihminen voikaan yhdestä tulostimesta tulla!

Tomi ei tainnut olla ihan yhtä innoissaan kun minä, haha!

"Kyynel suolainen poskellani,

Tunnen onnen täyttävän sydämeni.

Itken, mutten surusta lainkaan,

Ilo yksin tämän sai aikaan."

Tartuin tuumasta toimeen ja aloitin heti tulostimen ostettuamme tulostuksen vaativat hääaskartelut.  Ihan ensimmäisenä valmistuivat somat nenäliinat vieraille. Nämä ajattelin laittaa tummanruskeaan puiseen rottinkikoriin jonnekin pöydälle juhlapaikalla. Etiketin näihin otin Elämäni päivä -blogin "printattavia" osiosta. Kiitokset siis sinne!

Lisäksi multa löytyy tällaisia häänenäliinoja. Näitä ajattelin kukkaistytön jakavan kirkon ovella kirkkoon sisään meneville vieraille.

Alle laitan kuvat tauluista, jotka tein hiljattain. Kehykset löytyi kirppikseltä 1€/kpl. Rakastan kirppiksiä!

Taulut tulee siis juhlapaikalle sinne tänne ripoteltuina ilahduttamaan häävieraita pienillä hauskoilla yksityiskohdillaan. Aion tehdä niitä vielä pari lisää, sillä kehyksiä on yhteensä viisi.

 Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tämän postauksen. Ja toivottavasti joku osaa suositella jotain hyvää liimaa tai teippisysteemiä!<3

With love;

Wifey-to-be

Sinut minä valitsin

Kuten tarkkasilmisimmät lukijat ovat saattaneet huomata, olen tähän asti yrittänyt pysyä suht anonyymina hääbloggaajana. Syy siihen on ollut simppeli; Olen pelännyt tuttujen lukevan blogia ja näin ollen saavan tietää häidemme yllätyskäänteistä. Nimettömyys kuitenkin loppuu tähän. En malta olla hössöttämästä kihlatustani Tomista ja meistä, yhteiskuvien lisäilystä puhumattakaan! Lukevat jos lukevat, en usko kuitenkaan kovin monen häävieraan löytävän tietä blogiini kun en sitä muualla somessa kuin facebookin hääryhmissä mainosta. Pidän hääblogia purkaakseni oman innostukseni ja kirjatakseni ylös hyvät ideat. Kanssamorsianten kommentit blogiin ja jatkuva tuki ovat olleet ihan mahtavia, kiitos, niitä jatkossakin!<3

Eli tämä päivitys on all about us and especially about him.

Pidämpä pienimuotoisen leikkimielisen haastattelun, vastaukset sensuroimattomina, sanasta sanaan. Vastaajana siis Tomi 27v:

Miksi haluat naimisiin?
-Koska rakastan sua

Mikä tekee sinut onnelliseksi?
-Perhe

Mikä tekee minut onnelliseksi?
-Perhe ja suklaa ja lakupalat

Miten saan sinut nauramaan?
-Kaikki pienet hassut jutut mitä teet

Mikä on lempiruokasi?
-Peremec. Tai jos se on liian vaikee kirjottaa niin voit kirjottaa siihen esim. pizza.
(Peremec on siis tataarilaista lihapiirakkaa smetana/kermaviiliseoksen ja voiöljyn kanssa tarjoiltuna) Tomi on siis 1/4 tataari.

Mistä olet ylpeä?
-Meistä

Mikä on lempipuuhaamme?
-Syöminen (:D)

Linkitä kappale, joka sinulla tulee minusta mieleen?
Linkki kappaleeseen

Jos olisimme Disney hahmoja, mitkä olisimme ja miksi?
-Me oltais Aristokattien Marie & Toulouse, koska me ollaan ne.

Kuva Pinterestistä

Haastan muut morsiamet kopioimaan haastattelun ja teettämään sen omalla sulhollaan! Muidenkin sulhaspäivityksiä olisi kiva lukea.

Ja muutama mieltä lämmittävä kuva loppuun meidän pienestä perheestä.

Luna on ihan "isin" tyttö

Eilen matkalla isänpäivän viettoon

Meidän pienet tytöt

Bella on ihan mamman mussu

Bella hoiti ihanasti Tomia tämän sairastaessa.

Luna on tomera tyttö joka on aina valmiina leikkimään

Tämä olikin vähän henkilökohtaisempi blogipäivitys viimeaikaisiin postauksiin verrattuna. Seuraavassa postauksessa yllätyksellisiä ilouutisia, pysykäähän siis kuulolla!

With love;

Wifey-to-be / Maiju

Unesta totta - Musiikkivalinnat

Musiikki on mulle ensiarvoisen tärkeä asia elämässä. Kaikista niistä kauniista sanoista ja tulkinnoista nauttiminen, niissä hetken eläminen.. Se kaikki on vaan jotain niin suurta. Olen toiminut karaokejuontajana muutamia satunnaisia kertoja, ja mulle on sanottu että elän ja tunnen musiikin kautta. Totta se on. Musiikki määrittää fiiliksen tilanteessa kuin tilanteessa.

Olemme tulevan mieheni kanssa sopineet kirkkoon sisääntulomusiikiksi uruilla soitettavan Prinsessa Ruususen, mutta poistumismusiikki on tuottanut päänvaivaa. Noh, viimeyönä kävi sitten läpimurto!

Näin unta hääpäivän kirkkotilanteesta:

Unessakaan ei oltu vielä keksitty poistumiskappaletta. Papin puhe alkoi mennä loppusuoralle ja mietin edelleen hikihatussa vaan mikä poistumiskipaleeksi. No, puheiden loputtua mä sitten sanoin paniikissa kanttorille että soittaa Johanna Kurkelan Rakkauslaulun uruilla.

"Kauan sitten, jotenkin.

Tuntematta aavistin.

Että illan harmaassa,

Tulet vastaan pelotta.

Jos joskus pimeässä yksin seison,

ja liekki sammunut ja kylmä on.

En tiedä voiko sitä eloon saada kukaan toinen."

Thats's it! Miten ihmeessä ei ollut aiemmin tullut mieleen. Biisi on erityisen tärkeä mulle ja kullalleni suhteen alkuajoilta, kappaletta tuli kuunneltua ja paljon. Miltähän se kuulostaa urkusäestyksellä? En löytänyt youtubesta videota, mutta olen varma että kappaleen on tarkoitus soida kirkossa hääpäivänämme. Ihanaa, kun asiat alkaa loksahtaa paikoilleen! En malta odottaa kevättä, kun kanttorille saa laittaa musiikkitoiveita sähköpostitse.

Lisäksi mieheni serkku, korkeaääninen neitokainen, on luvannut esiintyä kirkossa pyynnöstäni. Hän esittää pianosäestyksellä Laura Voutilaisen kappaleen "Vuoksi sun". Hän kysyy vielä siskoaan mukaan laulamaan ja jos tämä lähtee, olen varma heidän kuulostavan yhdessä enkelikuorolta.

"En kyyneleitä mä tänään peitä.

Poskillain kuin timantit, on onnenkyyneleet.

Sain sulta kaiken, oon tänään nainen.

Onnellinen hehkusta tän suuren rakkauden.

Valloitan maailman vuoksi sun"

Lisäksi haluan kanttorin soittavan ja laulavan koskettavan kappaleen Jarmo Portaankorvan "Enkelin rukous". Kappale on virsityylinen, kannattaa katsoa youtubesta, älyttömän ihana ja voimakas kappale, rakastan sitä kerta toisensa jälkeen aina vaan enemmän.

"Oi Isä anna heille voimaa välittää.

Tahtoa ymmärtää, tukea omaa ystävää.

Suo heille koti, jossa toinen kannattaa, kun toinen uuvahtaa,

niin että rakkaus siellä aina elää saa."

Häävalssimme tulee olemaan meille maailman tärkein laulu, Chris Medinan What are words?

Tätä valintaa ei tarvinnut hetkeäkään miettiä, se on ollut jo molemmilla tiedossa alusta asti, että kun naimisiin mennään niin tämä se on.

"And I know an angel was sent
Just for me an I know I'm meant
To be where I am and I'm gonna be.
Standing right beside her tonight,
And I'm gonna be by your side.
I would never leave when she needs me most.

I'm forever keeping my angel close."

Tuosta Prinsessa Ruususesta vielä sen verran, että mulla tulee siitä se hääfiilis. Kaunis kirkko, ilmassa jännittyneet fiilikset, ovet aukeaa ja Prinsessa Ruusunen raikaa komeasti soivien urkujen  säestämänä, nään rakkaan mieheni. Siinäpä ne, kaikki ainekset onnenkyynelille.

Mitä kappaleita muille on tulossa kirkkoon sisääntulo- ja poistumismusiikeiksi? Onko jollain jotain erikoisempaa musiikkia?

With love;

Wifey-to-be

Kun kaikki suunnitelmat menevät uusiksi

Joo, otsikko kertoo jo paljon. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään negatiivinen muutos, ainakaan enää ajatukseen totuttuani.

Saimme Sipoon kirkon nimittäin vasta iltapäivälle kello viideksi.

Soitin kirkkoherranvirastoon heti kello 9:00, jolloin ulkopaikkakuntalaiset saivat soittaa ensikesän varauksistaan. Jouduin jonossa viidenneksi. Odottelin reilu puolisen tuntia linjan toisessa päässä, kunnes vuoroni koitti. Jännitin, onko suositulla 1717-päivällemme enää yhtään vapaata vihkiaikaa jäljellä, koska Sipoolaiset olivat siis saaneet varailla aikoja jo kuukauden ajan. Onnekseni löytyi yksi ainoa vapaa aika, kello 17 ja sen otin. Nyt meillä siis tulossa häät 1.7.17 klo 17. Liekö kohtalolla ollut sormensa pelissä?

Sipoon uusi kirkko on STUNNING. Ei sanat riitä kuuvaamaan tämän kirkon komeutta. Olen enemmän kuin onnellinen saadessani sanoa Tahdon juuri tässä kirkossa. Kirkkossa on istumapaikat yli tuhannelle hengelle ja se on niin suuri, ettei mahtu kokonaan valokuvaan, kuvassa vain murto-osa kirkosta.

Olin aina haaveillut aamupäivällä alkavista häistä, vaan toisin kävi. Meillähän on myös varattuna Helsingin keskustasta Vanha kirkko kello 12, mutta aion perua sen varauksen. Siitä vinkiksi Helsingin morsioille jotka ko. kirkosta haaveilleet - mutta jääneet ilman aikaa! Meillä on Sipoon Byagården juhlatilana, joten vihkiminen ensin Helsingissä tuottaisi ongelmia etenkin autopaikkojen saamiseen keskustasta, koska olen varma vieraidemme kulkevan jokatapauksessa autolla. Vihkiminen Helsingissä saa siis jäädä. Varaamani Sipoon uusi kirkko on vain kolmen minuutin ajomatkan päässä juhlapaikastamme, eli täydellisellä etäisyydellä: Pääsemme koko poppoo kirkolta ripeästi aloittamaan itse hääjuhla.

Olen tajunnut, että vaikka häät ovat miestäni ja minua varten - niin eivät ne ole kuitenkaan. Häät on suurilta osin vieraita varten ja kaikkien ikimuistoisen päivän aikaansaamiseksi iltajuhla on aivan mahtava ratkaisu. Sain facebookin hääryhmissä asiaa "ääneen" pohdittuani litanjan loistavia syitä iltajuhlan kannattavuuteen;

-Kukaan ei pitkästy päivän aikana.

-Ehdimme ottaa hääkuvat rauhassa ennen kirkkoa, jolloin pääsemme itsekin siirtymään juhlapaikalle suoraan kirkolta.

-Kaikki ehtivät laittautua rauhassa.

-Saa nukkua pitkään hääaamuna ja täten (toivottavasti) välttää silmäpussit, haha.

-Ehtii laittautua kaikessa rauhassa.

-Pieni budjettimme kiittää, kun vieraille ei tarvitsekaan tarjota alkupaloja eikä niin suurta ruokaa kuin olisimme tarjonneet aiemmalla aikataululla.

-Vieraat eivät lähde juhlista aikaisin, vaan juhlat jatkuvat myöhempään.

-Aikuiset ehtivät hyvin viedä lapsensa hoitoon, mikäli eivät aio ottaa heitä mukaan juhliin.

-Suunnittelemani kynttilöiden ja tähtisädetikkujen poltto on näyttävämpää illan pimetessä.

Syitä on vaikka kuinka paljon. Mieheni on todella innoissaan iltajuhlasta ja alan kyllä minäkin olla. Olin tosin laatinut jo hääohjelmat ja menut, jotka pitää tehdä uusiksi. Ohjelma tietysti kapenee jonkinverran eikä kaikelle riitä aika, mutta olen jokapäivä varmempi, että näin oli tarkoitettu. Olemme rahaongelmien takia olleet erittäin huolissamme häistä, pitääkö ottaa laina vai pystymmekö säästämään. Iltajuhlan ansiosta budjetti pienenee. Olen enemmän kuin onnellinen.

Onko muille tulossa myöhempää vihkimistä? Olisi tosi kiva vaihtaa ajtuksia iltajuhlista. Lisäksi, jos jollain on ehdottaa kauniita kuvauspaikkoja Sipoossa, niin otan ehdotuksia mielelläni vastaan!

With love;

One happy wifey-to-be

Kirkon varaus, check!

Aurinko on juuri noussut täysin, ilmassa tuoksuu kesä.
Luonto hehkuu vehreyttään ja lintujen laulu virkistää mieltä kuin mieltä.
Hääkellot soittaa uljaina voimakasta ääntään halki kirkon pihan.
Ihmisten ilmeet ovat onnensekaisia ja kyynel kimmeltää silmäkulmassa auringonsäteiden kirkastamana. Vieraat asettuvat paikalleen, kuten bestmanit ja sulhanenkin.
Jännitys valtaa mielet ja häämusiikki alkaa soida kirkon arvokkaista uruista.
Morsian kävelee isänsä saattamana hitaasti, mutta varmasti kaasojen perässä kohti sulhastansa. Onnesta pakahtuen, samalla nauttien tärkeästä kappaleesta. Ja niin he saavat toisensa.

Siinä oli mun ajatuksia ja unelmia siitä, miten kirkko-osuus hoituu. Kaava, joka vastaa mun mielikuvaa hääpäivän alusta. Kirkko on mulle ehdoton ja erittäin tärkeä osa täydellisiä häitä. Jos vihkiminen tapahtuisi juhlapaikalla, olisin pettynyt. Se jokin puuttuisi. Kirkkohäissä palaset vaan loksahtaa kohdalleen, eikä mitään puutu..

Kirkon valinta

Tänään koitti vihdoin päivä, jota olen odottanut marraskuusta asti! Päivä, jolloin Helsingin keskustan kirkkojen varaus alkoi. Tarkalleenottaen varaus starttasi klo 9:00. Olin itse lääkärissä juuri tuolloin, ja pyysin hyvissä ajoin toista kaasoani tekemään varauksen puolestani. Jätimme yhteensä kymmenen toivetta, joista ensimmäisten viiden joukosta toivon saavani ajan. 

TOP 5 toiveet:
1.7.2017
Vanha kirkko klo. 12:00
Vanha kirkko klo. 13:00
Vanha kirkko klo. 14:00
Vanha kirkko klo. 15:00
Tuomiokirkko klo. 13:00

Unelmana olisi siis Vanha kirkko heti aamupäivästä. Aamupäivävihkiminen saattaa vaikuttaa iltajuhlan lyhenemiseen, mutta päädyttiin siihen ettei se haittaa. Lähdemme kuitenkin mieheni kanssa kahdestaan johonkin hotelliin yöksi, niin ei sinne viitsi ihan aamuyöllä vasta mennä. Ja päivä on mielestäni kauneimmillaan kesäaamupäivisin. Klo 15 on mun mieleen ihan maksimi vihkimisaika, ja sekin vähän liian myöhäinen.

Helsingin Vanha kirkko. Kaunis erityisesti sisältä. Vaalea kirkko kultaisilla yksityiskohdilla.

Vanhassa kirkossa on mielettömän upeat urut. Käytiin miehen kanssa ko. kirkossa Tahdon -illassa muutama viikko sitten.

Ps. Mulla on maailman ihanimmat kaasot kun ovat aina valmiina auttamaan asiassa kun asiassa, ei mulla muuta! <3

With love;
Wifey-to-be